Lyhyt kurssi, suuret lupaukset – ajatuksia "terapiakoulutuksesta"

 

Viime aikoina on puhuttanut kansanedustaja Ville Merisen lanseeraama Mental Health Club -verkkokurssi, jota markkinoidaan "terapiakoulutuksena". Kurssi kestää vuoden, mutta varsinaista opetussisältöä on vain 44 oppituntia. Sen päätteeksi osallistuja saa todistuksen "Mental Health Coachista" eli elämäntaitovalmentajasta.

44 tuntia on todella vähän, kun miettii mielenterveysalan vaatimuksia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että psykoterapeutin koulutus kestää vähintään neljä vuotta, sisältää tuhansia tunteja teoriaa, käytäntöä, omaa terapiaa ja työnohjausta – ja nimike on suojattu Valviran toimesta. Tällä lyhyellä kurssilla ei saa mitään virallista pätevyyttä hoitaa mielenterveysongelmia, eikä kurssin järjestäjä sellaista väitäkään.

Silti sana "terapia" vilkkuu markkinoinnissa ja keskustelussa. Se on ongelmallista, koska "terapia" viittaa pääsääntöisesti terveydenhuollon ammattilaisen tarjoamaan palveluun. Lyhyt kurssi voi antaa väärän kuvan osaamisesta ja houkutella asiakkaita tilanteisiin, joihin valmentajan osaaminen ei yksinkertaisesti riitä. Asiakkaalle voi koitua vakavaakin haittaa, jos valmentaja ylittää rajansa.

Ironista kyllä, jopa jäätelön myyntiin elintarvikekioskissa vaaditaan hygieniaosaamistodistus, joka edellyttää useiden tuntien koulutusta ja hyväksyttyä koetta. Se on virallinen vaatimus ruokaturvallisuuden takaamiseksi. Mielenterveyden kohdalla, jossa panokset ovat paljon korkeammat, tällainen kevyt kurssi riittää antamaan coach-tittelin – ilman mitään virallista valvontaa.

Tällaiset nopeat ja epäviralliset koulutukset voivat houkutella myös osallistujia, jotka etsivät helpompaa reittiä alalle – esimerkiksi niitä, joilta vaativampi pitkäjänteinen opiskelu ei syystä tai toisesta onnistu. Se korostaa entisestään vastuullisuuden tarvetta: kevyt koulutus voi johtaa pintapuoliseen osaamiseen juuri herkimmällä mahdollisella alalla.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää