EKSTRA-ANALYYSI: Voiko epätotuus olla olemassa ilman totuutta?

(Lue ensin Tuomas: Ovatko tosi ja epätosi kontraarisia vastakohtia?)

Selitän aluksi pari aiheeseen liittyvää käsitettä.

1. Ontologinen:

   • Ontologia tutkii olemisen luonnetta ja sitä, mitä on olemassa. Ontologinen kysymys voisi olla esimerkiksi "Mitä on olemassa?" tai "Mikä on todellisuuden perimmäinen luonne?". Se käsittelee siis olemassaoloa ja sen luonnetta.

2. Epistemologinen:

   • Epistemologia tutkii tietoa ja sen alkuperää, luonnetta sekä rajoja. Epistemologinen kysymys voisi olla esimerkiksi "Mitä voimme tietää?" tai "Miten tiedämme, että jokin on totta?". Se käsittelee siis tiedon luonnetta ja sitä, miten tietoa saadaan ja arvioidaan.

Nämä käsitteet liittyvät siis siihen, mitä on olemassa (ontologia) ja miten me voimme tietää siitä (epistemologia).

Ja nyt rupeamme analysoimaan väitettä, jonka mukaan epätotuus ei voi olla olemassa ilman totuutta. Tämä lausahdus voi vaikuttaa pintapuolisesti tarkasteltuna itsestään selvältä, mutta sen syvempi analyysi avaa kiinnostavia filosofisia ja loogisia pohdintoja.

1. Määritelmällinen tarkastelu

Epätotuus määritellään yleensä jonkin väitteen tai uskomuksen tilaksi, joka ei vastaa todellisuutta tai tiettyä tosiasiaa. Totuus puolestaan on tilanne, jossa väite tai uskomus vastaa todellisuutta.

• Totuus ja epätotuus: Totuus on suoraan sidoksissa siihen, mikä on olemassa tai mikä on todellista. Epätotuus taas on tilanne, jossa väite tai uskomus ei vastaa tätä todellisuutta. Tämä tarkoittaa, että epätotuus voidaan ymmärtää ainoastaan suhteessa totuuteen, koska ilman todellisuuden vertailupistettä epätotuuden käsitettä ei olisi olemassa. Esimerkiksi väite "taivas on vihreä" on epätosi vain siksi, että tiedämme, että taivas on todellisuudessa sininen. Ilman tätä totuutta ei olisi mahdollista väittää, että jokin on epätotta.

2. Ontologinen riippuvuus

Epätotuus on ontologisesti riippuvainen totuudesta. Tämä tarkoittaa, että epätotuuden olemassaolo perustuu totuuden olemassaoloon; epätotuus ei ole itsenäinen entiteetti, vaan se on totuuden poikkeama tai vääristymä.

• Esimerkki ontologisesta riippuvuudesta: Kuvitellaan, että joku väittää, että "tämä kivi leijuu ilmassa." Tämä väite on epätosi, koska totuus on, että kivi lepää maan pinnalla. Jos emme tietäisi kivestä ja sen luonnollisesta tilasta, emme voisi sanoa, että väite sen leijumisesta on epätosi. Epätotuus on siis olemassa ainoastaan suhteessa siihen, mikä on todellista ja olemassaolevaa.

3. Epätotuuden käsite ilman totuutta

Voidaanko ajatella epätotuutta ilman totuutta? Jos yrittäisimme kuvitella tilannetta, jossa ei ole totuutta, voisimme sanoa, että epätotuudellakaan ei ole silloin merkitystä.

• Looginen mahdottomuus: Jos kaikki olisi epätotta, meillä ei olisi mitään keinoa erottaa epätotuutta mistään muusta. Epätotuus on aina määritelmällisesti vääristymä tai vastakohta totuudelle, joten epätotuus ilman totuutta olisi looginen mahdottomuus. Jos jokainen väite olisi epätosi, silloin totuuden käsitettä ei ylipäätään olisi, eikä epätotuuden käsitteellä olisi mitään merkitystä.

4. Filosofiset seuraukset

Tämä riippuvuussuhde johtaa merkittäviin filosofisiin seurauksiin:

• Totuuden primääriys: Totuus on primääri käsitteellinen kategoria, kun taas epätotuus on johdannainen ja toissijainen. Tämä asettaa totuuden erityiseen asemaan tietoteoriassa, jossa totuuden tavoittelu on keskeinen päämäärä, kun taas epätotuus on vältettävä tila, joka voidaan tunnistaa vain suhteessa totuuteen.

• Epätotuus moraalisena ongelmana: Jos epätotuus on olemassa vain totuuden vääristymänä, se nostaa esiin kysymyksen, missä määrin epätotuus on moraalinen tai epistemologinen ongelma. Totuuden ja epätotuuden välinen suhde saattaa näin heijastaa myös moraalista vastuunottoa: koska totuus on ensisijainen, epätotuus voidaan nähdä moraalisesti ja tiedollisesti vahingollisena sen mukaan, kuinka se poikkeaa totuudesta.

5. Käytännön esimerkkejä

• Tiede: Tieteessä epätotuus voidaan nähdä väärinä hypoteeseina tai teorioina, jotka eivät vastaa havaittua todellisuutta. Näiden epätotuuksien tunnistaminen on mahdollista vain siksi, että on olemassa todellisuutta vastaava totuus. Tieteellisen tiedon edistyminen perustuu juuri tähän prosessiin: tunnistetaan ja hylätään epätotuudet suhteessa totuuteen.

• Viestintä: Arkielämässä epätotuus ilmenee väärinä lausumina, harhaanjohtavana tietona tai valheina. Näitä voidaan kutsua epätosiksi vain, koska ne poikkeavat siitä, mitä todella on tapahtunut tai mikä on totta. Esimerkiksi väite "unohdin maksaa kännykkälaskuni" on epätosi, jos tosiasiassa henkilö maksoi laskun ajallaan. Tässä tapauksessa epätotuus riippuu täysin todellisesta tapahtumasta.

Kotiläksy

Epätotuus on käsitteellisesti, ontologisesti ja loogisesti riippuvainen totuudesta. Tämä tarkoittaa, että epätotuudella ei ole itsenäistä olemassaoloa ilman totuutta. Totuus on primäärinen, ja epätotuus on vain sen vääristymä tai poikkeama. 

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")