Kontrastiivis-kontrafaktuaalinen teoria kausaalisesta selittämisestä historiantutkimuksessa

Aiemmassa kirjoituksessa tulimme johtopäätökseen, että peittävän lain malli soveltuu huonosti historiantutkimukseen. Mitä tilalle? Päivi Seppälä esittää, että ”kontrastiivis-kontrafaktuaalinen teoria kausaalisesta selittämisestä täydennettynä ajatuksella kausaalisista mekanismeista tarjoaa luontevan kehyksen ymmärtää historiallista järkeilyä mitä-, miten-, milloin- ja miksi-kysymyksiin vastattaessa.” [1] Pureudutaan asiaan.

Kontrastiivis-kontrafaktuaalinen teoria kausaalisesta selittämisestä yhdistää kaksi tärkeää filosofista lähestymistapaa: kontrastiivisuuden ja kontrafaktuaalisuuden. Tämä teoria on kehitetty vastaamaan kysymykseen, miksi tietty tapahtuma tapahtui eikä jokin toinen mahdollinen vaihtoehto. Se tarjoaa selityksen keskittymällä vaihtoehtoisiin skenaarioihin ja niiden seurauksiin.

1. Kontrastiivisuus:

   • Perusidea: Kun selitämme jotain tapahtumaa, teemme sen suhteessa tiettyihin kontrastiivisiin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi emme vain kysy "miksi tämä tapahtui?", vaan "miksi tämä tapahtui sen sijaan, että jokin muu olisi tapahtunut?".
   • Historiallinen konteksti: Historiantutkija voi kysyä, miksi Rooman valtakunta romahti 5. vuosisadalla eikä 3. vuosisadalla, tai miksi tietty poliittinen päätös tehtiin tietyssä historiallisessa tilanteessa eikä toista vaihtoehtoa valittu.

2. Kontrafaktuaalisuus:

   • Perusidea: Kontrafaktuaalinen lähestymistapa tarkastelee, mitä olisi voinut tapahtua, jos tietyt olosuhteet olisivat olleet erilaiset. Se perustuu hypoteettisiin skenaarioihin, kuten "Mitä jos Napoleon olisi voittanut Waterloon taistelun?".
   • Historiallinen konteksti: Historiantutkijat voivat käyttää kontrafaktuaalista analyysiä ymmärtääkseen historiallisen tapahtuman kausaalisia tekijöitä. Tämä voi auttaa hahmottamaan, kuinka välttämättömiä tai satunnaisia tietyt tapahtumat olivat.

Vahvuudet historiantutkimuksessa

1. Syvällisempi kausaalinen ymmärrys:

   • Kontrastiivis-kontrafaktuaalinen teoria voi tarjota syvällisemmän ymmärryksen historiallisen tapahtuman kausaalisista tekijöistä, koska se ei ainoastaan tarkastele, mitä tapahtui, vaan myös miksi tietyt vaihtoehdot eivät tapahtuneet.
   • Tämä voi auttaa historiantutkijoita tunnistamaan ratkaisevia tekijöitä ja niiden merkitystä historiallisissa prosesseissa.

2. Monimutkaisten tapahtumien analyysi:

   • Tämä teoria on hyödyllinen monimutkaisten ja monisyisten historiallisten tapahtumien analyysissä, koska se huomioi useita mahdollisia syitä ja seurauksia.
   • Se voi esimerkiksi auttaa ymmärtämään suuria historiallisia murroskohtia, kuten sotien syitä tai poliittisia vallankumouksia, tarjoamalla moniulotteisen analyysin.

3. Hypoteettisten skenaarioiden hyödyntäminen:

   • Kontrafaktuaalinen lähestymistapa mahdollistaa hypoteettisten skenaarioiden käytön, mikä voi paljastaa, kuinka erilaiset päätökset tai olosuhteet olisivat voineet muuttaa historiallista kehitystä.
   • Tämä voi rikastuttaa historiantutkimusta ja tehdä siitä elävämpää ja monipuolisempaa.

Heikkoudet historiantutkimuksessa

1. Spekulatiivisuus:

   • Kontrafaktuaalinen analyysi voi olla luonteeltaan spekulatiivista, mikä saattaa heikentää sen tieteellistä arvoa. Tämä voi johtaa väitteisiin, jotka perustuvat hypoteettisiin tilanteisiin, joita ei voida empiirisesti todistaa tai falsifioida.
   • Historiantutkijat saattavat joutua tasapainottelemaan tämän lähestymistavan käyttöä perustellakseen sen tieteellisen relevanssin.

2. Rajoitettu empiirinen todistusaineisto:

   • Kontrastiivis-kontrafaktuaalinen teoria saattaa kärsiä siitä, että historialliset lähteet eivät aina tarjoa riittävää tietoa vaihtoehtoisista tapahtumista tai olosuhteista.
   • Tämä voi rajoittaa teorian käyttökelpoisuutta ja tarkkuutta historiallisten analyysien tekemisessä.

3. Monimutkaisuus ja tulkinnanvaraisuus:

   • Monimutkaisten tapahtumien analysointi kontrastiivis-kontrafaktuaalisen teorian avulla voi johtaa tulkinnanvaraisiin ja moniselitteisiin johtopäätöksiin.
   • Tämä voi vaikeuttaa yksiselitteisten kausaalisten selitysten esittämistä ja johtaa erimielisyyksiin tutkijoiden keskuudessa.

Kotiläksy

Kontrastiivis-kontrafaktuaalinen teoria kausaalisesta selittämisestä tarjoaa historiantutkijoille hyödyllisen välineen syvällisempään kausaaliseen analyysiin ja monimutkaisten historiallisten tapahtumien ymmärtämiseen. Sen avulla voidaan tarkastella, miksi tietyt tapahtumat tapahtuivat toisten sijasta, ja arvioida hypoteettisten skenaarioiden vaikutuksia. Teorian spekulatiivinen luonne ja rajoitettu empiirinen todistusaineisto voivat kuitenkin asettaa haasteita sen soveltamiselle historiantutkimuksessa. Näistä heikkouksista huolimatta kontrastiivis-kontrafaktuaalinen lähestymistapa voi rikastuttaa historiallisen analyysin metodeja ja tarjota uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II") 

1. Syistä selityksiin – Kausaalisuus ja selittäminen yhteiskuntatieteissä, s. 200