Hegelin Hengen fenomelogian keskeiset termit (saksa-englanti-suomi)

 

Tarkoituksenani on pureutua perinpohjaisesti Hegelin Hengen fenomenologia -teokseen. Sitä ei ole koskaan suomennettu, joten seuraan tässä Terry Pinkardin toimittamaa ja kääntämää The Phenomenology of Spirit -teosta (Cabridge University Press, 2018). Käsittelen alkuun kymmentä termiä, jotka ovat Hegelin filosofian ydintä. Analysoin ensin lyhyesti näiden termien käännöksiä saksasta englantiin ja sen jälkeen ehdotan parhaita suomenkielisiä vastineita, keskittyen niiden merkitykseen erityisesti Hengen fenomenologian kontekstissa.

Geist

• Saksa–englanti-käännös: Pinkardin käännöksessä "Geist" käännetään "spirit" (henki) tai joskus "mind" (mieli). Englannissa "spirit" korostaa laajempaa, metafyysistä ulottuvuutta, kun taas "mind" viittaa kognitiiviseen aspektiin. Pinkard käyttää pääasiassa "spirit" -termiä, mikä näkyy myös teoksen nimessä.
• Suomenkielinen vastine: Ehdotan ensisijaisesti "henki", mutta myös "mieli" voi olla kontekstista riippuen sopiva.
• Merkitys Hegelin kontekstissa: Hegelille "Geist" on keskeinen käsite, joka kuvaa sekä yksilöllistä että kollektiivista tietoisuutta sen historiallisessa ja sosiaalisessa kehityksessä. Hengen fenomenologiassa se on dynaaminen prosessi, joka kehittyy aistivarman (sensuous-certainty) tietoisuuden (consciousness) kautta itsetietoisuuteen (self-consciousness) ja lopulta absoluuttiseen tietoon (absolute knowing). "Henki" sopii tähän hyvin, sillä se kantaa mukanaan sekä metafyysisen että kulttuurisen ulottuvuuden, esimerkiksi kun Hegel kuvaa "Geistin" ilmenemistä yhteisöllisenä "spirituaalisuutena" (esim. s. 253).

Aufheben

• Saksa–englanti-käännös: Pinkard kääntää "aufheben" termeillä "sublate" tai "supersede". "Sublate" on tekninen termi, joka pyrkii säilyttämään Hegelin dialektisen merkityksen: kumota, säilyttää ja kohottaa samanaikaisesti.
• Suomenkielinen vastine: Yksittäistä täydellistä vastinetta ei ole. Ehdotan uudissanaa "ylikumoaminen".
• Merkitys Hegelin kontekstissa: "Aufheben" on Hegelin dialektisen menetelmän ydin. Se kuvaa prosessia, jossa vastakohta kumoutuu, mutta sen elementit säilyvät ja nousevat uudelle tasolle. Esimerkiksi itsetietoisuuden kehityksessä (s. 102–126) aiemmat vaiheet "ylikumoutuvat" kohti suurempaa itsetietoisuutta. "Ylittää" viittaa tähän kohoamiseen, mutta "kumota" tarkentaa prosessin monitahoisuutta.

An sich

• Saksa–englanti-käännös: Pinkard kääntää "an sich" ilmauksella "in itself", mikä on vakiintunut englanninkielisessä filosofiassa kuvaamaan jonkin olemusta itsessään, irrallaan ulkoisista suhteista.
• Suomenkielinen vastine: "itsessään".
• Merkitys Hegelin kontekstissa: "An sich" viittaa jonkin latenttiin tai potentiaaliseen olemukseen, joka ei ole vielä toteutunut. Esimerkiksi tietoisuuden alkuvaiheessa (s. 60–68) "sensuous-certainty" on "itsessään" olemista, mutta se ei vielä ole kehittynyt itsetietoisuudeksi. Termi on vastakohta "für sich" -käsitteelle ja keskeinen Hegelin ontologisessa kehityskaaressa.

Für sich

• Saksa–englanti-käännös: Pinkard käyttää käännöstä "for itself", joka korostaa itseensä liittyvää tietoisuutta tai eksplisiittistä olemista.
• Suomenkielinen vastine: "itselleen".
• Merkitys Hegelin kontekstissa: "Für sich" kuvaa tilaa, jossa jotain on tietoisesti itselleen olemassa, kuten itsetietoisuus (s. 102–126). Hegelille tämä on vaihe, jossa tietoisuus tunnistaa itsensä erillisenä ja aktiivisena subjektina, esimerkiksi herra-renki-dialektiikassa (s. 114–116), jossa "für sich" -oleminen ilmenee tunnustuksen (recognition) kautta.

Bewusstsein

• Saksa–englanti-käännös: Pinkard kääntää "Bewusstsein" sanalla "consciousness", mikä on suoraviivainen ja yleisesti hyväksytty käännös.
• Suomenkielinen vastine: "tietoisuus".
• Merkitys Hegelin kontekstissa: "Bewusstsein" on teoksen lähtökohta, joka kehittyy aistivarmasta tietoisuudesta (s. 60–68) kohti itsetietoisuutta ja lopulta absoluuttista tietoa (s. 454–467). Hegelille se ei ole staattinen tila, vaan prosessi, jossa tietoisuus kohtaa objektinsa ja oppii itsestään dialektisen liikkeen kautta (esim. s. 54).

Selbstbewusstsein

• Saksa–englanti-käännös: Pinkard käyttää käännöstä "self-consciousness", mikä kuvastaa tietoisuuden itsereflektiivistä tasoa.
• Suomenkielinen vastine: "itsetietoisuus".
• Merkitys Hegelin kontekstissa: "Selbstbewusstsein" on teoksen keskeinen vaihe (s. 102–126), jossa tietoisuus tulee tietoiseksi itsestään subjektina. Tämä ilmenee esimerkiksi herra-renki-suhteessa, jossa itsetietoisuus syntyy toisen tunnustuksen kautta (s. 114). Hegelille se on siirtymä pelkästä objektien havainnoinnista aktiiviseen itseymmärrykseen.

Erfahrung

• Saksa–englanti-käännös: Pinkard kääntää "Erfahrung" sanalla "experience", mutta Hegelin kontekstissa se eroaa arkipäiväisestä kokemuksesta.
• Suomenkielinen vastine: "kokemus", tarvittaessa täydennettynä selityksellä.
• Merkitys Hegelin kontekstissa: "Erfahrung" on Hegelin fenomenologinen menetelmä: se on tietoisuuden kehitysprosessi, jossa se oppii kohtaamiensa ristiriitojen kautta (s. 57–59). Esimerkiksi aistivarmuuden kokemus paljastaa ristiriitoja, jotka ajavat tietoisuuden eteenpäin. "Kokemus" sopii, mutta sen aktiivista, oppimiseen liittyvää luonnetta tulisi korostaa.

Wissenschaft

• Saksa–englanti-käännös: Pinkard käyttää käännöstä "science", mutta Hegelin ajan merkitys eroaa nykypäivän empiirisestä tieteestä.
• Suomenkielinen vastine: "tiede", kontekstissa laajennettuna "systemaattinen tieto".
• Merkitys Hegelin kontekstissa: "Wissenschaft" viittaa systemaattiseen, filosofiseen tietoon, joka on teoksen päämäärä (s. 15–16). Hegelille se on "Geistin" itsekehityksen jäsentely, joka saavuttaa huippunsa absoluuttisessa tiedossa (s. 454). "Tiede" toimii, kunhan sen historiallinen, ei-empiristinen merkitys huomioidaan.

Phänomenologie

• Saksa–englanti-käännös: Pinkard säilyttää lainasanan "phenomenology", joka viittaa Hegelin metodiin.
• Suomenkielinen vastine: "fenomenologia".
• Merkitys Hegelin kontekstissa: "Phänomenologie" on Hegelin tapa tutkia tietoisuuden ilmenemismuotoja (s. 57–59). Se jäljittää "Geistin" kehitystä aistivarmuudesta absoluuttiseen tietoon, keskittyen siihen, miten totuus ilmenee kokemuksessa (s. 18). "Fenomenologia" on vakiintunut termi myös suomeksi.

Dialektik

• Saksa–englanti-käännös: Pinkard käyttää käännöstä "dialectic", joka on yleinen käännös Hegelin menetelmälle.
• Suomenkielinen vastine: "dialektiikka".
• Merkitys Hegelin kontekstissa: "Dialektik" on Hegelin filosofian liikkeellepaneva voima: ristiriitojen kautta syntyy synteesi, joka vie kehitystä eteenpäin (esim. s. 57). Esimerkiksi itsetietoisuuden kehitys (s. 102–126) etenee dialektisesti vastakohtien kautta. "Dialektiikka" on vakiintunut ja tarkka vastine.

Yhteenveto

Seuraavassa taulukossa tiivistän ehdotetut käännökset ja niiden keskeiset merkitykset Hegelin kontekstissa

Termi	Englanti (Pinkard)	Suomi	Merkitys Hegelin kontekstissa
Geist	Spirit (Mind)	Henki (Mieli)	Tietoisuuden dynaaminen kehitys, yksilöllinen ja kollektiivinen "spirituaalisuus".
Aufheben	Sublate/Supersede	”Ylikumoaminen”	Dialektinen prosessi: kumota, säilyttää, kohottaa (esim. kehitys kohti itsetietoisuutta).
An sich	In itself	Itsessään	Potentiaalinen olemus, vielä toteutumaton (esim. aistivarmuus).
Für sich	For itself	Itselleen	Itseään tiedostava olemus (esim. itsetietoisuus tunnustuksen kautta).
Bewusstsein	Consciousness	Tietoisuus	Kehittyvä prosessi aistivarmuudesta absoluuttiseen tietoon.
Selbstbewusstsein	Self-consciousness	Itsetietoisuus	Tietoisuus itsestään subjektina, syntyy vastakohtien kautta (esim. herra-renki).
Erfahrung	Experience	Kokemus	Aktiivinen oppimisprosessi ristiriitojen kautta (fenomenologinen menetelmä).
Wissenschaft	Science	Tiede	Systemaattinen filosofinen tieto, "Geistin" kehityksen jäsentely.
Phänomenologie	Phenomenology	Fenomenologia	Menetelmä tutkia tietoisuuden ilmenemismuotoja kehitysprosessina.
Dialektik	Dialectic	Dialektiikka	Kehityksen liikkeellepaneva voima ristiriitojen ja synteesin kautta.

 

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)