Kant II

  ”Maailmassa on enemmän epäjumalia kuin realiteetteja: siinä on minun "paha silmäni" tälle maailmalle, ja myös minun "paha korvani"… Esittää tässä kysymyksiä vasaralla kerran, ja ehkä kuulla vastaukseksi se tunnettu ontto ääni, joka kertoo paisuneista sisälmyksistä – miten ihastuttavaa sellaiselle, jolla on korvat jopa korviensa takana…” – Friedrich Wilhelm Nietzsche, Götzen-Dämmerung, oder, Wie man mit dem Hammer philosophiert Michel Foucault ’n Seksuaalisuuden historia (1976–1984) on yksi 1900-luvun merkittävimmistä filosofisista teoksista, joka tarkastelee seksuaalisuuden diskursseja, vallan mekanismeja ja subjektiviteetin muotoutumista länsimaisessa kulttuurissa. Teos on herättänyt laajaa akateemista keskustelua, mutta viime vuosina sitä on varjostanut kiistanalainen väite: onko Foucault’n työssä, erityisesti sen loppuosassa, rivien välistä yritystä legitimoida pedofiliaa? Lisäksi vuonna 2021 esitetyt syytökset Foucault’n henkilökohtaisesta elämästä, ...

  Kuvittele hetki, jolloin istut hiljaisessa huoneessa, ikkuna auki ja kevyt tuuli leyhyttää verhoja. Kaukaa kantautuu ääni – ei kova huuto, vaan pehmeä, melkein huomaamaton kuiskaus, joka kutsuu sinua tarkentamaan korvasi. Sellainen on "hiljainen, pieni ääni", josta profeetta Elia kerran kertoi (1. Kun. 19:12), ja sellainen on myös Jordan Petersonin uuden teoksen We Who Wrestle with God: Perceptions of the Divine esipuheen otsikko: "Foreshadowing: The Still, Small Voice". Tässä artikkelisarjan ensimmäisessä osassa pohdin, mitä tuo kuiskaus lupaa ja miksi se saattaa olla juuri se kutsu, jota moderni ihminen kaipaa. Esipuheen ydin: Kutsu kamppailuun Peterson avaa teoksensa esipuheella, joka on kuin varovainen kädenojennus – ei äänekäs julistus, vaan hiljainen kutsu astua Raamatun alkukertomusten maailmaan. Hän ei asetu saarnaajan asemaan väittäen tietävänsä Jumalan olemassaolon totuuden, eikä hän omaksu skeptikon roolia, joka kieltäisi kaiken. Sen sijaan h...

  Miksi uskomme siihen, mitä meille opetetaan? Tämä kysymys on keskeinen, kun tarkastelemme koulutuksen ja tieteen roolia modernissa yhteiskunnassa. Yliopistojen koulutusohjelmat muovaavat tulevia asiantuntijoita, mutta samalla ne voivat vahvistaa tiettyjä uskomuksia, jotka esitetään tieteellisinä faktoina ilman kriittistä tarkastelua. Tässä artikkelisarjan ensimmäisessä osassa pureudun indoktrinaation käsitteeseen – siihen, miten vakiintuneet oletukset voivat iskostua tieteen ja koulutuksen käytäntöihin. Tarkastelen ilmiötä yleisellä tasolla ja peilaan sitä akateemiseen kontekstiin, erityisesti ravitsemustieteen koulutukseen. Lopuksi pohjustan seuraavaa osaa, jossa analysoin Itä-Suomen yliopiston (UEF) ravitsemustieteen pääsykoekysymyksiä indoktrinaation näkökulmasta. Mitä indoktrinaatio tarkoittaa? Indoktrinaatio viittaa prosessiin, jossa yksilö tai ryhmä omaksuu tietyn ideologian, uskomuksen tai näkemyksen kyseenalaistamatta sitä . Toisin kuin opetus, joka kannustaa kri...