Analyysi: Pirkkalan manifesti

 

Taustatiedot

• Sijainti: Vähäjärven koulu, Pirkkala
• Ajankohta: 20. toukokuuta 2025
• Kohde: Naispuoliset oppilaat
• Tekoväline: Puukko
• Tekijä: 16-vuotias poika
• Motiivit: Halu tehdä jotain merkittävää, saada jännitystä elämään ja mennä vankilaan 2–4 vuodeksi

Tekijän kuvaus

Tekijä antaa manifestissa itsestään seuraavat tiedot, jotka auttavat ymmärtämään hänen ajatusmaailmaansa ja elämäntilannettaan:

• Filosofinen näkemys:
  Tekijä kuvailee itseään ateistiseksi eksistentialistiksi, jolla on deterministinen maailmankuva. Tämä tarkoittaa, että hän uskoo elämän olevan vailla sisäänrakennettua tarkoitusta ja että teot ovat ennalta määrättyjä. Tällainen ajattelutapa voi johtaa vieraantumisen tunteeseen tai jopa demoniseen nihilismiin, jolloin mikään ei tunnu merkitykselliseltä. Tämä saattaa osaltaan selittää hänen haluaan "tehdä jotain merkittävää" – hän etsii tarkoitusta, mutta päätyy hakemaan sitä tuhoavalla tavalla.
• Kiinnostuksen kohteet:
  Tekijä mainitsee pitävänsä kirjoittamisesta, valokuvaamisesta ja menneisyytensä kokemusten kuuntelemisesta. Nämä harrastukset voivat olla keinoja paeta arkea, käsitellä sisäisiä tuntemuksia tai pohtia omaa identiteettiä. Ne viittaavat myös luovaan puoleen, joka ei kuitenkaan ole löytänyt positiivista ulostuloa.
• Sosiaalinen eristäytyminen:
  Tekijällä ei ole ystäviä, eikä hän halua niitä. Tämä osoittaa vahvaa sosiaalista eristäytymistä, joka voi johtua esimerkiksi sosiaalisista vaikeuksista, masennuksesta tai kyvyttömyydestä muodostaa merkityksellisiä ihmissuhteita. Yksinäisyys voi vahvistaa vieraantumisen tunnetta ja tehdä väkivaltaisista fantasioista houkuttelevampia.
• Median kulutus:
  Tekijä listaa suosikkivideopelejään (esim. GTA San Andreas, Gorebox, PUBG Mobile) ja elokuviaan (esim. Fast & Furious, Scream, Hardcore Henry), joista monet sisältävät väkivaltaa, toimintaa tai intensiivisiä tilanteita. Vaikka media itsessään ei suoraan aiheuta väkivaltaista käyttäytymistä, se voi joissain tapauksissa normalisoida väkivaltaa tai tarjota vääristyneen kuvan sen seurauksista – etenkin, jos nuori on jo alttiina muille riskitekijöille, kuten eristäytymiselle tai mielenterveysongelmille.

Suunnitelma ja motiivit

Tekijä kuvailee tarkasti, miten hän on valmistautunut tekoon ja mitkä ovat hänen motiivinsa:

• Suunnittelun kesto:
  Teko on suunniteltu noin puolen vuoden ajan, ja apuna on käytetty ChatGPT:tä. Tämä osoittaa pitkäjänteistä ja harkittua valmistautumista, mikä viittaa syvään sitoutumiseen suunnitelmaan. Se on huolestuttavaa, sillä se osoittaa, että teko ei ole hetken mielijohde vaan seurausta pitkään kypsyneistä ajatuksista.
• Tavoitteet:
  Tavoitteena on tappaa yksi henkilö ja haavoittaa ainakin kahta muuta. Kohdevalinta – naispuoliset oppilaat – perustuu siihen, että hän pitää heitä "helpompina kohteina" ja heidän puukottamistaan "miellyttävämpänä". Tämä paljastaa misogynistisen asenteen ja täydellisen empatian puutteen, mikä voi juontua henkilökohtaisista kokemuksista, kulttuurisista vaikutteista tai altistumisesta naisvihamieliselle sisällölle.
• Aikaisemmat suunnitelmat:
  Tekijä toteaa, että tämä ei ole ensimmäinen teko, jota hän on suunnitellut. Tämä viittaa toistuvaan väkivaltaisten ajatusten kaavaan ja kyvyttömyyteen löytää vaihtoehtoisia tapoja käsitellä näitä impulsseja. Se voi myös olla merkki siitä, että hän on aiemmin harkinnut vastaavia tekoja, mutta ei ole saanut apua tai tukea niiden käsittelyyn.
• Hesitaatio:
  Tekijä mainitsee, että oli hetkiä, jolloin hän ei halunnut toteuttaa suunnitelmaa, mutta nämä hetket eivät kestäneet kauan. Tämä viittaa sisäiseen ristiriitaan tai hetkiin, jolloin hän kyseenalaisti tekoaan, mutta palasi lopulta alkuperäiseen suunnitelmaansa. Se voi olla merkki siitä, että hänellä oli kykyä pohtia tekoaan, mutta ei keinoja tai tukea irtautua siitä kokonaan.
• Optimaalinen vaihtoehto:
  Tekijä uskoo, että tämä teko on "paras vaihtoehto" ja että hän katuisi, jos ei toteuttaisi sitä. Tämä ajatusmalli osoittaa, että hän näkee väkivallan ainoana keinona saavuttaa haluamansa "merkitys" tai "jännitys". Se voi heijastaa toivottomuutta tai kyvyttömyyttä nähdä muita polkuja elämässä.

Suunnitelman yksityiskohdat

Tekijä esittää manifestissa tarkan suunnitelman, joka koostuu seuraavista vaiheista:

• Valmistautuminen:
  Oppitunnin jälkeen hän menee vessaan, pukee päälleen kengät, T-paidasta tehdyn kommandopipon ja vyön, johon on kiinnitetty puukon tuppi. Hän kiinnittää puhelimen vyöhön tallentaakseen videota. Tämä osoittaa huolellista valmistautumista ja halua dokumentoida teko, mikä voi liittyä tarpeeseen saada huomiota tai jättää "jälki" teostaan.
• Toteutus:
  Hän tulee ulos vessasta, kävelee kohti ensimmäistä uhria ja pyrkii puukottamaan tätä kaulavaltimoon. Sen jälkeen hän juoksee seuraavien uhrien luo ja puukottaa heitä vyötärön alueelle. Tarkat kohdealueet (kaulavaltimo, vyötärö) viittaavat siihen, että hän on miettinyt, miten aiheuttaa maksimaalista vahinkoa, mahdollisesti tutkinut asiaa etukäteen.
• Jälkitoimet:
  Hän poistuu koulusta, kävelee Suupantietä kohti, julkaisee videon ja manifestin, soittaa hätänumeroon ja antautuu poliisille. Tämä vaihe paljastaa halun saada teko julkiseksi ja mahdollisesti saavuttaa jonkinlaista kuuluisuutta tai tunnustusta teostaan.

Yhteenveto ja tulkinta

Manifesti paljastaa monimutkaisen yhdistelmän tekijöitä, jotka voivat selittää, miksi tämä nuori ajautui suunnittelemaan koulupuukotusta:

• Filosofinen vieraantuminen:
  Ateistinen eksistentialismi ja determinismi voivat luoda tunteen merkityksettömyydestä ja ennalta määräytyneisyydestä. Tämä saattaa ajaa nuorta etsimään "merkitystä" radikaaleilla ja tuhoavilla tavoilla, kun positiiviset vaihtoehdot loistavat poissaolollaan.
  
• Sosiaalinen eristäytyminen:
  Ystävien puute ja haluttomuus luoda suhteita viittaavat syvään yksinäisyyteen tai sosiaalisiin haasteisiin. Eristäytyminen voi vahvistaa vieraantumista ja tehdä väkivaltaisista fantasioista keinoja täyttää tyhjiötä.
• Misogynistiset asenteet:
  Kohdevalinta ja sen perustelut osoittavat halveksuntaa naisia kohtaan. Tämä voi juontua henkilökohtaisista kokemuksista, altistumisesta naisvihamieliselle sisällölle (esim. internetissä) tai yleisestä empatian puutteesta.
• Väkivaltaisten ajatusten toistuvuus:
  Aikaisemmat suunnitelmat ja kyvyttömyys löytää vaihtoehtoisia tapoja käsitellä näitä impulsseja viittaavat mahdolliseen mielenterveysongelmaan, kuten masennukseen, ahdistukseen tai hoitamattomaan aggression hallinnan vaikeuteen.
• Median vaikutus:
  Väkivaltaa ja toimintaa sisältävä media voi herkistää nuorta väkivaltaan tai vahvistaa hänen vääristyneitä käsityksiään siitä, erityisesti jos hän on jo alttiina muille riskitekijöille. Se ei yksin selitä tekoa, mutta voi toimia osana laajempaa kokonaisuutta.
• Halu merkityksellisyyteen ja jännitykseen:
  Tekijä näkee teon keinona saavuttaa "jotain merkittävää" ja saada "jännitystä" elämään. Tämä viittaa tyhjyyden tunteeseen ja kyvyttömyyteen löytää positiivisia tapoja täyttää tämä tarve, kuten harrastuksia, ihmissuhteita tai tulevaisuuden tavoitteita.

Lopuksi

Tämä analyysi ei pyri millään tapaa oikeuttamaan tekijän toimia, vaan tarjoamaan ymmärrystä niistä monimutkaisista tekijöistä, jotka voivat ajaa nuoren näin äärimmäiseen tekoon. Tekijän tapauksessa yhdistyy filosofinen vieraantuminen, sosiaalinen eristäytyminen, misogynistiset asenteet, toistuvat väkivaltaiset ajatukset, median vaikutus ja tarve löytää merkitystä elämään – kaikki ilman riittävää tukea tai vaihtoehtoja.

Tällaisten tragedioiden ehkäisemiseksi on tärkeää panostaa varhaiseen puuttumiseen, mielenterveyden tukeen ja sosiaalisen yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Nuorille tulisi tarjota turvallisia tapoja käsitellä tunteitaan, löytää merkitystä ja kuulua johonkin. Riskitekijöiden – kuten eristäytymisen, väkivaltaisten ajatusten ja tuen puutteen – tunnistaminen ja niihin puuttuminen ajoissa voi estää vastaavien suunnitelmien kehittymisen teoiksi.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)