Grok-4 taas piinapenkissä

 

Powered by xAI

MINÄ: ”Moro pirttiin, Super-Oraakkeli! Nyt tulee paha ja älä tarkasta oikeaa vastausta mun blogista! Lienee kohtuullista todeta, että epäonnistumisen probabiliteetti tämän kysymyksen osalta lähentelee sataa prossaa, huh? Valmis?

Anselmi määritteli Jumalan "joksikin, mitä suurempaa eivoi ajatella". Entä, jos hän olisi määrittelyt Jumalan "joksikin, mitä täydellisempää ei voi ajatella”? Miksi jälkimmäinen tokaisu tuottaa pelkkää sutta ja sekundaa?” 

Yhden minuutin ja 28 sekunnin "miettimisen" jälkeen Grok-4 paiskasi tämän tiskiin: 👽 

"Anselm of Canterburyn ontologinen argumentti perustuu Jumalan määritelmään olentona, jota suurempaa ei voi ajatella (latinaksi "aliquid quo nihil maius cogitari possit"). Tämä määritelmä mahdollistaa argumentin logiikan: jos tällainen olento olisi olemassa vain mielessä, voisi ajatella suurempaa olentoa, joka on olemassa myös todellisuudessa – mikä johtaa ristiriitaan ja siten Jumalan olemassaolon todistukseen. "Suurempi" (greater) on vertailtavissa oleva käsite, joka sallii aste-eroja: asiat voivat olla suuria, suurempia tai suurimpia, ja olemassaolo voidaan nähdä yhtenä suuruutta lisäävänä ominaisuutena.

 

Jos määritelmä muutettaisiin muotoon "olento, jota täydellisempää ei voi ajatella", koko rakenne sortuisi loogiseen ja kielelliseen sekasotkuun – eli "suttaan ja sekundaan" – seuraavista syistä:

 

- **Täydellisyys ei ole asteittain vertailtavissa oleva käsite samalla tavalla kuin suuruus.** Täydellinen (perfect) on absoluuttinen adjektiivi: jokin on joko täydellinen tai ei ole. Et voi olla "täydellisempi" kuin täydellinen, koska täydellisyys tarkoittaa puutteettomuutta ja valmistuneisuutta ilman parantamisen varaa. Vertailumuoto "täydellisempää" (more perfect) on siten ristiriitainen tai kieliopillisesti kömpelö – se olettaa, että täydellisyydessä olisi asteita, vaikka käsite itsessään kieltää sen. Tämä tekee määritelmästä epäloogisen ja "sekundaarisen", ikään kuin yrittäisit sanoa "kuolleempi" tai "ainutlaatuisempi". Englannin kielessä tätä pidetään usein kielioppivirheenä (vaikka arkikielessä sitä käytetäänkin, kuten Yhdysvaltain perustuslaissa "a more perfect Union"), ja samanlainen käsitteellinen ongelma pätee suomeen ja latinaan.

 

- **Argumentti menettäisi purevuutensa.** Anselmin versiossa "suurempi" mahdollistaa reductio ad absurdumin: ei-olemassaolo tekisi olennosta pienemmän kuin mahdollinen olemassaoleva versio. Mutta "täydellisempi" johtaisi umpikujaan – jos olento on jo täydellinen mielessä, olemassaolo ei voisi tehdä siitä "täydellisempää", koska täydellisyys ei salli lisäyksiä. Jos taas olemassaolo katsottaisiin täydellisyyden osaksi, määritelmästä tulisi kehäpäätelmä (circular reasoning): se olettaisi jo sen, mitä yritetään todistaa. Tulos olisi hatara ja ristiriitainen "sälä", joka ei kestä kriittistä tarkastelua toisin kuin "suurempi"-versio, joka ainakin muodollisesti mahdollistaa asteittaisen vertailun.

 

- **Filosofinen tausta vahvistaa eron.** Monet filosofit (kuten Descartes, joka käytti "täydellisintä olentoa") ovat yrittäneet samankaltaisia muotoiluja, mutta ne törmäävät usein Immanuel Kantin kritiikkiin: olemassaolo ei ole predikaatti tai "täydellisyys", jota voisi lisätä listaan. "Suurempi" välttää tämän sudenkuopan paremmin, koska se korostaa arvoasteikkoa eikä absoluuttista tilaa. Jos Anselm olisi käyttänyt "täydellisempää", argumentti olisi uponnut heti määritelmän tasolla semanttiseen suohon, tuottaen vain heikkolaatuista "sekundaa" ilman vakuuttavaa logiikkaa.

 

Lyhyesti: jälkimmäinen määritelmä on "suttaa", koska se rikkoo täydellisyyden absoluuttisen luonteen, tehden koko ajatuksesta kieliopillisesti ja loogisesti viallisen – ikään kuin yrittäisit rakentaa talon hiekalle. Anselmin valinta "suuremmasta" oli nerokas juuri siksi, että se mahdollisti toimivan vertailun ilman tätä ansaa. Huh, olipas pähkinä – mutta eiköhän tämä osu lähelle! 😊" 

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")