Marxin kosto: Kapitalismin voittokulku ja valtiokeskeisen sosialismin romahdus

 

”Todellisten vaihtoehtojen sijasta on kuitenkin esitetty vain kapitalismin erilaisia versioita. Ei ole näköpiirissä sellaista uutta tuotantotapaa, joka voisi korvata kapitalismin. Täytyy vain sopeutua siihen, että kapitalismi on kerta kaikkiaan vallitseva järjestelmä.” – Meghnad Desain

Meghnad Desain Marxin kosto: Kapitalismin uusi nousu ja valtiokeskeisen sosialismin kuolema on provokatiivinen ja älyllisesti stimuloiva teos, joka haastaa lukijansa uudelleenarvioimaan Karl Marxin perintöä nykymaailman taloudellisessa kontekstissa. Desai, London School of Economicsin emeritusprofessori, ei tyydy pelkkään Marxin ajatusten selostamiseen, vaan hän sukeltaa syvälle Marxin talousteoriaan, sen väärintulkintoihin ja sovelluksiin, samalla kun hän kutoo yhteen kapitalismin kehityskaaren ja valtiokeskeisen sosialismin epäonnistumisen. Tämä artikkelissa tarjoan analyysin Desain teoksesta, tarkastellen sen filosofisia, historiallisia ja taloustieteellisiä ulottuvuuksia.

Kirjan ydinteesi: Marxin kosto… mutta kelle?

Desain keskeinen väite on, että Marxin kosto ei ole sosialistisen vallankumouksen toteutuminen, vaan kapitalismin voittokulku, joka osoittaa Marxin analyysien tarkkuuden. Toisin kuin yleisesti oletetaan, Desai väittää, että Marx ei ennustanut kapitalismin pikaista romahdusta, vaan näki sen kehittyvän ja laajenevan globaaliksi voimaksi ennen kuin se lopulta – ehkä – väistyisi. Kirjan nimi on monitulkintainen: kosto kohdistuu paitsi kapitalismin kriitikkoihin, jotka aliarvioivat sen resilienssin, myös marxilaisiin, jotka vääristelivät Marxin ajatuksia valtiokeskeiseksi sosialismiksi, joka romahti Neuvostoliiton mukana. 

Desai haastaa lukijan tarkastelemaan Marxia uudessa valossa – ei vallankumouksellisena profeettana, vaan kapitalismin dynamiikan nerokkaana tutkijana. Hän korostaa, että Marx ei kannattanut tuotantovälineiden kansallistamista tai keskusjohtoista suunnittelutaloutta, vaan kannatti vapaakauppaa ja vastusti suojatulleja. Tämä on hätkähdyttävä väite, sillä se asettaa Marxin vastakkain monien hänen seuraajiensa kanssa, jotka tulkitsivat hänen teorioitaan dogmaattisesti.

Desai kirjoittaa: ”Leninistit muuttivat marxilaisuuden yhteiskuntamuotojen astronomiasta joukoksi jäykkiä uskonkappaleita. Marx puettiin velhoksi, astrologiksi, joka ennusti kapitalismin kuoleman tarkan ajankohdan.”

Filosofinen ulottuvuus: Marxin materialistinen historiankäsitys

Desai nojaa vahvasti Marxin historialliseen materialismiin, joka näkee yhteiskuntien kehityksen materiaalisten olosuhteiden ja tuotantosuhteiden tuloksena. Marxin kuuluisa lause Pääomassa – ”ihmiset tekevät itse oman historiansa, mutta eivät tee sitä vapaasti valitsemissaan olosuhteissa” – resonoi Desain analyysissä. Hän korostaa, että Marx ei ollut moralisti, vaan analyytikko, joka tutki kapitalismin sisäisiä lainalaisuuksia, kuten lisäarvon muodostumista ja pääoman kasautumista.

Desai kritisoi sitä, miten Marxin nuoruuden teokset, kuten Kommunistinen manifesti (1848), ovat saaneet liikaa painoarvoa hänen kypsän kauden teoksiinsa, kuten Pääomaan (1867–1894), verrattuna. Manifestin vallankumouksellinen retoriikka on ohjannut monia marxilaisia harhaan, kun taas Pääoman viileä analyysi kapitalismin dynamiikasta on jäänyt varjoon. Desai väittää, että Marxin todellinen perintö on hänen kykynsä analysoida kapitalismin sisäisiä ristiriitoja – esimerkiksi sitä, miten pääoman kasautuminen johtaa yhä suurempiin kriiseihin, mutta samalla vahvistaa järjestelmän kykyä mukautua ja selviytyä.

Desai kirjoittaa: ”Marx kirjoitti Kommunistisen manifestin kiihkeässä nuoruudessaan… Pääoma on luonteeltaan aivan toisenlainen teos. Siinä ei kuvata uuden aikakauden tuloa eikä muitakaan näkyjä… Pääoma on kriittinen tutkimus siitä, miten kapitalismiksi nimetty tuotantotapa toimii.” Suosittelen kiinnittämään erityistä huomiota sivuihin 108–112; Pääoman lopusta otettiin vain hyvin lyhyt katkelma Marxin valittujen teosten laitokseen, joka julkaistiin 1930-luvun kansanrintamakaudella.

Historiallinen konteksti: Kapitalismin kehityskaari ja sosialismin romahdus

Desai jäljittää kapitalismin kehitystä Adam Smithin ajasta globaalin markkinatalouden aikakauteen. Hän kuvaa, miten markkinasuhteet ovat vallanneet maailman ja tunkeutuneet myös sosiaalisiin suhteisiin, kuten Marx ennusti. Desai ei näe kapitalismin kehitystä lineaarisena voittona, vaan dynaamisena prosessina, joka on selvinnyt lukuisista kriiseistä – 1800-luvun lamoista 2000-luvun finanssikriisiin. Tämä resilienssi on Desain mukaan osoitus Marxin oikeasta näkemyksestä: kapitalismi ei kaadu ennen kuin se on ”uuvuttanut potentiaalinsa”.

Desai tarkastelee myös valtiokeskeisen sosialismin epäonnistumista, erityisesti Neuvostoliiton romahdusta. Hän pitää sitä osoituksena siitä, että Marxin ajatus sosialismista ei ollut yhteensopiva keskusjohtoisen suunnittelutalouden kanssa. Neuvostoliiton järjestelmä, joka perustui tuotantovälineiden kansallistamiseen ja yksipuoluejärjestelmään, oli Marxin opetusten väärintulkintaa. Marx ei koskaan kannattanut tällaista mallia, vaan näki sosialismiin siirtymisen orgaanisena prosessina, joka edellyttäisi kapitalismin täydellistä kehittymistä.

Teoksen takakannessa todetaan osuvasti: ”Marx ei silti ollut kapitalismin ihailija vaan sen etevin tutkija. Epäonnekseen hänestä kuitenkin tehtiin eräänlainen neuvostokommunismin älyllinen takuumies.”

Taloustieteellinen analyysi: Marxin työkalut ja globalisaatio

Desai väittää, että Marxin kehittämät analyyttiset työkalut – kuten työarvoteoria ja lisäarvon käsite – ovat yhä relevantteja globaalin kapitalismin ymmärtämisessä. Marxin mukaan kapitalismin ydin on lisäarvon tuottaminen, eli voiton generointi työvoiman hyväksikäytön kautta. Desai korostaa, että nykyinen globaalistunut ja säännöstelystä vapautettu markkinatalous voidaan analysoida juuri näillä välineillä. Esimerkiksi globaalit arvoketjut, joissa työvoimaa hyödynnetään halvimmilla mahdollisilla kustannuksilla, heijastavat Marxin näkemystä pääoman kasautumisesta ja työvoiman vieraantumisesta.

Desai kuitenkin lisää tähän oman tulkintansa: globalisaatio on kapitalismin luonnollinen kehitysvaihe, joka tuo mukanaan paitsi hyväksikäyttöä myös ennennäkemätöntä vaurautta ja teknologista kehitystä. Hän provosoi väittämällä, että globalisaation vastustajat – jotka usein vetoavat Marxin nimiin – saattavat hidastaa kapitalismin kehitystä ja siten itse asiassa lykätä Marxin visioimaa siirtymää postkapitalistiseen yhteiskuntaan. Tämä on Marxin kepponen, kuten Robert Skidelsky asian ilmaisee: ”Jos Marx eläisi, hän olisi innokas globalisaation kannattaja.”

Desain metodi ja tyyli: Provokaatio yhdistettynä selkeyteen

Desain kirjoitustyyli on elävä ja mukaansatempaava, vaikka teos käsitteleekin monimutkaisia taloustieteellisiä ja filosofisia kysymyksiä. Hän käyttää historiallisia anekdootteja ja vertauksia tuodakseen Marxin ideat lähemmäs lukijaa. Desai ei pelkää ärsyttää lukijoitaan, olipa kyse sitten marxilaisten dogmien haastamisesta tai kapitalismin kriitikoiden pilkkaamisesta. Tämä tekee teoksesta paitsi tieteellisesti vakuuttavan myös nautittavan lukukokemuksen.

Vahvuudet ja heikkoudet

Marxin koston vahvuus on sen kyky yhdistää filosofinen syvyys, historiallinen perspektiivi ja taloustieteellinen analyysi. Desai onnistuu tekemään Marxista jälleen ajankohtaisen ilman, että hän lankeaa ideologiseen saarnaamiseen. Kirja on myös erinomainen katsaus kapitalismin historiaan, ja sen 427 sivua tarjoavat runsaasti materiaalia niille, jotka haluavat ymmärtää talousjärjestelmien kehitystä Adam Smithin ajoista nykypäivään.

Toisaalta teosta on kritisoitu siitä, että se ei aina tarjoa konkreettisia ratkaisuja tai syventävää analyysia Marxin teorioiden soveltamisesta nykyajan ongelmiin, kuten eriarvoisuuteen tai ilmastokriisiin. Lisäksi Desain blairilainen tausta ja hänen siirtymisensä marxilaisuudesta markkinatalouden puolustajaksi saattavat ärsyttää joitakin lukijoita, jotka näkevät siinä opportunismia.

Johtopäätös

Marxin kosto on pakollista luettavaa kaikille, jotka haluavat ymmärtää kapitalismin dynamiikkaa ja Marxin perinnön monitahoisuutta. Desai ei ainoastaan tuo Marxia 2000-luvulle, vaan myös haastaa lukijan pohtimaan, mitä sosialismi ja kapitalismi todella merkitsevät nykymaailmassa. Kirja on kuin älyllinen vuoristorata: se vie lukijan syvälle taloustieteen, filosofian ja historian syövereihin, mutta pitää matkalla hauskaa ja haastaa ennakkoluuloja. Voidaan perustellusti sanoa, että Desai onnistuu herättämään Marxin haamun – ei pelottelemaan, vaan valaisemaan tietä kohti globaalin talouden ymmärtämistä.

Anssi H. Manninen (”aka Kant II”)

Lue myös: Dialektiikka, Logiikka, Tiede – Loogis-gnoseologinen tutkimus (Kopnin)