Liittyykö THL:n ja Ville Mäkipellon rokoteyhteistyöhön juridisia ongelmia?
THL:n ja somevaikuttaja Ville Mäkipellon koronarokotevideo on herättänyt keskustelua tietyissä verkkomedioissa. Mäkipelto sai vuonna 2022 noin 3 000 euron (plus ALV) korvauksen videosta, joka oli osa THL:n kansanterveysviestintää. Mutta voisiko tässä yhteistyössä piillä juridisia ongelmia? Tarkastelen asiaa kriittisesti mutta faktoihin nojaten.
Kaupallisen yhteistyön avoimuus
Suomessa kuluttajansuojalaki ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ohjeet velvoittavat somevaikuttajia merkitsemään kaupalliset yhteistyöt selkeästi. Ville Mäkipellon tuottama video "Rokotteiden huima historia – miten koronarokotteet toimivat" (10.2.2022) oli THL:n rahoittama, ja yhteistyö mainittiin avoimesti sekä videolla että YouTube-kuvaustekstissä. Maksun suuruutta ei KKV:n ohjeiden mukaan tarvitse paljastaa, joten sen puuttuminen ei ole ongelma. Puutteellinen avoimuus voisi johtaa KKV:n huomautukseen, mutta toistaiseksi ei ole viitteitä tällaisesta. Kriittisesti tarkasteltuna THL:n tulisi varmistaa, että kaikki vastaavat kampanjat ovat täysin läpinäkyviä, sillä epäilyt salailusta voivat heikentää kansalaisten luottamusta.
Julkisten varojen käyttö
THL:n toimintaa rahoitetaan verovaroin, joten sen on noudatettava hankintalakia. Mäkipellon 3 000 euron palkkio on tässä kontekstissa pieni summa, joka todennäköisesti kuuluu suorahankintojen piiriin, joten kilpailutusta ei välttämättä tarvittu. Juridisesti tämä vaikuttaa olevan kunnossa, mutta kriittinen kysymys on, valittiinko vaikuttajat huolellisesti ja oliko kampanjan kustannustehokkuus perusteltua. Läpinäkyvyys hankintaprosessissa on avainasemassa, jotta vältetään epäilyt suosimisesta tai huonosta hallinnosta.
Viestinnän sisältö ja luotettavuus
THL:n tehtävä on edistää terveyttä luotettavan tiedon pohjalta. Mäkipellon videon sisältö keskittyi rokotteiden historiaan ja toimintaan, mikä vaikuttaa olevan linjassa tämän tavoitteen kanssa. Koronarokotteiden tehosta ja riskeistä on kuitenkin käyty tieteellistä keskustelua, ja jos videon sisältö tulkitaan harhaanjohtavaksi – esimerkiksi liioitellut hyötyjä tai vähätellyt riskejä – se voisi rikkoa potilaan itsemääräämisoikeutta tai altistaa THL:n moitteille, kuten aiemmassa AstraZeneca-tapauksessa (2021). Toistaiseksi ei ole näyttöä, että video olisi ollut ongelmallinen. Silti kriittinen huomio on paikallaan: pandemian aikana rokoteviestinnän sävy oli ajoittain hyvin yksioikoinen, mikä herätti voimakasta epäluottamusta osassa kansalaisia.
Johtopäätös
THL:n ja Ville Mäkipellon yhteistyö vaikuttaa juridisesti olevan lain puitteissa, kunhan avoimuus- ja hankintavaatimukset on täytetty. Pieniä riskejä voisi liittyä viestinnän läpinäkyvyyteen tai hankintaprosessin tarkkuuteen, mutta konkreettisia rikkomuksia ei ole toistaiseksi noussut esiin. Kriittisesti arvioiden THL:n tulisi kuitenkin panostaa entistä avoimempaan viestintään, jotta vastaavat kampanjat eivät herätä epäilyjä propagandasta tai puolueellisuudesta. Luottamus on kansanterveysviestinnän kulmakivi, ja se ansaitsee erityistä huomiota.
Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue myös: Kohutun rokotetutkimuksen yhteenveto
Kommentit
Lähetä kommentti