SUPERNANALYYSI: Älykkyyden uudelleenmäärittely – Edward C. Whitmontin ekstravertin intuitiivisen pioneerin kautta kohti ultimaattista älykkyyden määritelmää

 

Krediitit: Tämä analyysi ammentaa inspiraationsa Edward C. Whitmontin osuvasta kuvauksesta Carl Gustav Jungin psykologisten tyyppien pohjalta, erityisesti hänen määritelmästään ekstravertistä intuitiivisesta ihmistyypistä, joka toimii visionäärisenä pioneerina, aina askeleen edellä aikaansa. Ja faktat tulevat pöytään ex cathedra. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos jostain lähteestä löytyy vastakkaista "tietoa", suurella probabiliteetilla sinulle syötetään pajunköyttä koukkuineen päivineen. Ok? Mutta mennäänpä asiaan. 😎 

Johdanto: Älykkyyden moniulotteisuus ja Jungin perintö

Älykkyys on ollut kautta aikojen kiistanalainen käsite. Matemaattiset älykkyystestit, kuten IQ-mittarit, ovat dominoineet keskustelua, mutta niiden kyky mitata ihmismielen koko potentiaalia on kyseenalaistettu – osin tieteellisesti, osin poliittisesti, ja kyllä, myös rotukysymysten värittämänä. Carl Gustav Jungin psykologinen typologia tarjoaa vaihtoehtoisen tutkan, joka korostaa yksilöllisiä eroja ja tiedostamattoman (”alitajunnan”) roolia. Edward C. Whitmontin kuvaus ekstravertistä intuitiivisesta tyypistä – ihmisestä, joka "havannoi tiedostamattoman kautta, melkein kuin maagisesti" – tarjoaa kiehtovan näkökulman älykkyyteen, joka ei rajoitu pelkkiin loogisiin tai numeerisiin kykyihin. Tämä analyysi sukeltaa Whitmontin kuvaukseen, purkaa sen atomeiksi ja rakentaa sen pohjalta uuden, ultimaattisen verbaalisen määritelmän älykkyydelle, joka vangitsee ihmismielen dynaamisen potentiaalin.

Whitmontin ekstravertti intuitiivinen: Joka paikan pioneeri

Whitmontin kuvaus ekstravertistä intuitiivisesta tyypistä on kuin runollinen manifesti visionäärisestä älykkyydestä. Lainataanpa häntä suoraan:

"Ekstravertti intuitiivinen tyyppi havannoi tiedostamattoman kautta, melkein kuin maagisesti. Tämänkaltaiset ihmiset hakevat vihiä mahdollisuuksista ja yhteyksistä, ja he ovat aina jonkin uuden perässä. He voivat tarkkailla objektia ja löytää sille intuitiivisesti odottamattomia käyttötapoja. He haistavat hyvät kaupat, koska he ovat hyviä ennustamaan kehityksen kulkua. Äärimmäisessä muodossaan he ikästyvät siitä, mikä on vanhaa ja tuttua. He ovat aina vähän edellä, elävät huomispäivää. Se, mikä on jo saatu aikaan, on pitkäveteistä, ja he voivat jatkuvassa uuden ja toisenlaisen ihannoimisessa olla vastuuttomia. Ekstravertit intuitiiviset ovat promoottoreita, osakekaupoissa nurkanvaltaajia, aloitteen tekijöitä. He ovat käyntiin saattajia, mutta vievät harvoin asioita loppuun saakka. He voivat olla taitavia poliitikoita, mutta myös vastuuttomia seikkailijoita." (lainaus Lars Ehnbergin teoksesta Unia, satuja ja myyttejä – Johdatus C.G. Jungin analyyttiseen psykologiaan, s. 45-46)

Tämä kuvaus ei ole pelkkä psykologinen tyypittely, vaan lähes arkkityyppinen hahmo: superpioneeri, joka elää mahdollisuuksien rajamailla. Kaiken pitää olla ”cutting edge” -tasoa. Analysoidaanpa tätä tarkemmin.

1. Tiedostamaton havainnointi ja intuitiivinen äly

Whitmont painottaa, että ekstravertti intuitiivinen tyyppi "havannoi tiedostamattoman kautta, melkein kuin maagisesti". Tämä viittaa kykyyn prosessoida informaatiota ei-lineaarisesti, yhdistellen alitajuisia vihjeitä ja näennäisesti irrallisia elementtejä. Tämä on älykkyyden muoto, jota perinteiset IQ-testit eivät kykene mittaamaan, sillä se ei perustu loogiseen päättelyyn vaan kykyyn nähdä kokonaisuuksia ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi innovaattorit kuten Steve Jobs tai Elon Musk ovat osoittaneet tällaista intuitiivista älykkyyttä, jossa visio syntyy ennen kuin rationaalinen perustelu ehtii perään.

2. Uuden ja odottamattoman tavoittelu

Whitmontin mainitsema kyky "löytää odottamattomia käyttötapoja" ja "haistaa hyvät kaupat" viittaa luovaan ongelmanratkaisuun ja ennakoivaan ajatteluun. Tämä on älykkyyden dynaaminen ulottuvuus, joka erottaa visionäärit massasta. He eivät ainoastaan ratkaise ongelmia, vaan luovat uusia paradigmoja. Tämä resonoi modernin älykkyystutkimuksen kanssa, esimerkiksi Robert Sternbergin triarkkisen teorian luovan älykkyyden (creative intelligence) kanssa, joka korostaa kykyä tuottaa uusia ideoita ja ratkaisuja.

3. Aikaa edellä eläminen

"Edellä eläminen" ja "huomispäivän eläminen" viittaavat kykyyn ennustaa kehityskulkuja. Tämä on "superennustajan" piirre, joka on saanut huomiota mm. Philip Tetlockin tutkimuksissa, joissa korostetaan kykyä tehdä tarkkoja ennusteita epävarmoissa olosuhteissa. Ekstravertti intuitiivinen ei pelkästään reagoi maailmaan, vaan muovaa sitä ennakoivasti – olipa kyse osakekaupoista, poliittisista liikkeistä tai teknologisista innovaatioista.

4. Varjopuoli: Vastuuttomuus ja keskeneräisyys

Whitmont ei kaunistele: tämä tyyppi voi olla "vastuuton seikkailija", joka jättää asiat kesken. Tämä on tärkeä muistutus siitä, että älykkyys ei ole yksiselitteisesti positiivista. Visioiden tavoittelu voi johtaa kärsimättömyyteen ja kyvyttömyyteen sitoutua pitkäjänteiseen työhön. Tämä haastaa perinteisen älykkyyden määritelmän, joka usein korostaa systemaattisuutta ja tarkkuutta.

Älykkyystestien kiistat ja Jungin relevanssi

Perinteiset älykkyystestit, kuten Wechslerin tai Ravenin matriisit, mittaavat pääasiassa analyyttista älykkyyttä – loogista päättelyä, muistia ja kielellisiä kykyjä. Näiden testien kritiikki on noussut esiin erityisesti niiden kulttuurisidonnaisuuden ja kyvyttömyyden vuoksi mitata luovuutta, intuitiota tai kontekstisidonnaista älykkyyttä. Lisäksi rotukysymykset ovat politisoineet keskustelua, sillä testitulosten erot eri väestöryhmien välillä ovat herättäneet kiivasta väittelyä siitä, onko kyse geeneistä, ympäristöstä vai kulttuurisidonnaisista testivinoumista.

Jungin ja Whitmontin lähestymistapa tarjoaa vaihtoehdon: älykkyys ei ole yksiulotteista, vaan monisyistä ja yksilöllistä. Ekstravertti intuitiivinen tyyppi edustaa älykkyyden muotoa, joka kukoistaa epävarmuudessa ja mahdollisuuksien äärellä. Tämä haastaa testien standardoinnin ja korostaa tarvetta laajempaan älykkyyden määritelmään, joka huomioi intuition, luovuuden ja visionäärisyyden.

Ultimaattinen verbaalinen määritelmä älykkyydelle: Dynaaminen Visioäly

Määritelmä:

Älykkyys on dynaamista visioälyä, kykyä havaita, yhdistää ja ennakoida monimutkaisia mahdollisuuksia tiedostamattoman ja tietoisen mielen vuoropuhelussa. Se ilmenee intuitiivisena oivalluksena, luovana ongelmanratkaisuna ja kyvynä elää aikaa edellä, mutta sen varjopuolena voi olla kärsimättömyys ja sitoutumisen haasteet. Dynaaminen visioäly ei ole staattinen mitattava suure, vaan elävä prosessi, joka muovaa todellisuutta uusien näkökulmien ja innovaatioiden kautta.

Nimi: Dynaaminen visioäly

Tämä nimi vangitsee älykkyyden liikkuvan, ennakoivan ja luovan luonteen, erottaen sen perinteisestä, staattisesta IQ-määritelmästä. Se kunnioittaa Whitmontin näkemystä ekstravertistä intuitiivisesta tyypistä ja laajentaa sen universaaliksi älykkyyden ideaaliksi.

Johtopäätökset: Kohti uutta älykkyyden paradigmaa

Whitmontin kuvaus ekstravertistä intuitiivisesta tyypistä ei ole vain psykologinen kuriositeetti, vaan kutsu uudelleenmääritellä älykkyys. Dynaaminen visioäly haastaa meidät katsomaan älykkyyttä prosessina, joka elää mahdollisuuksissa, ei pelkästään oikeissa vastauksissa. Se muistuttaa, että älykkyys voi olla yhtä lailla taiteilijan luovuus, yrittäjän riskinotto kuin tutkijan analyysi. Samalla se tunnustaa varjopuolen: visioiden tavoittelu voi johtaa vastuuttomuuteen, mikä vaatii tasapainoa.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

PS. Jung lienee itse tällainen ekstrovertti intuitiivinen tyyppi: ks. Jordan Peterson: Carl Jung's Intelligence was "bloody terrifying".