Heivasiko Meillassoux Ukko Yli-Jumalan takaisin mullan alle?

 

Aiemmassa kirjoituksissani näytin, miten S5-modaalilogiikka [1] herättää Anselmin Ukko Yli-Jumalan henkiin pelkällä järjellä. Jos S5 hyväksytään lähtökohdaksi, argumentti on muodollisesti raudanluja: jos on loogisesti mahdollista, että välttämättömästi olemassa oleva suurin ajateltavissa oleva olento (G) on olemassa, silloin Hän on välttämättömästi olemassa – ja koska välttämättömyys implikoi aktuaalisen olemassaolon, Hän on olemassa myös tässä maailmassa. Q.E.D.

Mutta entä jos joku tulee ja sanoo: ”Ei käy. Koko S5-peli on kontingentti. Ei ole mitään välttämätöntä – ei edes Jumalaa”?

Tällaisen väitteen iskee tiskiin ranskalaisfilosofian ykkösnyrkki Quentin Meillassoux teoksessaan Äärellisyyden jälkeen – Tutkielma kontigenssin välttämättömyydestä. Hän ei hyökkää suoraan Anselmia ja hänen seuraajiaan (esim. Plantinga) vastaan, mutta hänen hyperkaaoksensa osuu suoraan modaalisen ontologisen argumentin (MOA) sydämeen.

Meillassoux’n pääidea: Kaikki on absoluuttisesti kontingenttia 

Kaikki mikä on olemassa – esineet, luonnonlait, loogiset periaatteet, jopa modaalilogiikan säännöt – voisi olla toisin ilman mitään syytä. Ei tarvita mitään syytä muutokseen, eikä mitään syytä sille, miksi asiat pysyvät ennallaan.

Hyperkaaos – ei tavallista sattumaa, vaan lainaliton mahdollisuus 

Ajattele tavallista kaaosta: nopanheitto, kvanttifysiikan satunnaisuus tai sääilmiöt. Niissä on aina jokin laki taustalla – todennäköisyysjakauma, fysikaalinen mekanismi tai tilastollinen sääntö –, joka määrää, miten sattuma käyttäytyy. 

Hyperkaaos on tyystin erilainen: se on puhdas, lainaliton mahdollisuus radikaaliin muutokseen. Ei ole mitään lakia, ei edes todennäköisyyslakia, joka ohjaisi tai rajoittaisi muutosta. Hyperkaaos voi koska tahansa muuttaa kaiken – luonnonlait, logiikan säännöt, jopa olemassaolon perusehdot – tai olla muuttamatta mitään ikuisesti. Ja kumpaankaan suuntaan ei ole mitään syytä tai pakkoa.

Mitä tämä tarkoittaa S5:n ja MOA:n kannalta? 

MOA nojaa siihen, että jos välttämätön Jumala on mahdollinen yhdessä mahdollisessa maailmassa (◊□∃x Gx), Hän on silloin välttämätön kaikissa maailmoissa – ja siten myös tässä. 

Meillassoux’n mukaan tämä ei toimi, koska:

- Ei ole mitään takuuta siitä, että modaalilogiikan säännöt (kuten S5-aksiooma ◊□P → □P) ovat välttämättömiä. Ne ovat vain faktuaalisia – ne sattuvat pitämään paikkansa tässä maailmassa juuri nyt.

 - Välttämätön olemassaolo itsessään on mahdotonta. Ei voi olla mitään oliota, joka olisi pakotettu olemassaoloon, koska hyperkaaos voisi tuhota sen ilman syytä.

 - Ainoa asia, joka on absoluuttisesti välttämätöntä, on itse kontingenssi: on välttämätöntä, että kaikki (paitsi tämä periaate itse) voisi olla toisin.

Ukko Yli-Jumala ei mahdu hyperkaaokseen 

Anselmin Jumala on määritelmällisesti välttämätön, ikuinen, kaikkialla läsnä oleva. Meillassoux’n maailmassa ei voi olla mitään välttämätöntä oliota. Jos Jumala on, Hän on kontingentti – voisi yhtä hyvin olla olematta. Ja jos Hän voisi olla olematta, Hän ei ole se ”jota suurempaa ei voi ajatella”.

Meillassoux ei siis sano, että Jumalaa ei ole. Hän sanoo jotain radikaalimpaa: klassinen välttämätön jumalolento on metafyysinen mahdottomuus. Hänen vielä julkaisemattomassa teoksessaan spekuloidaan jopa tulevasta, kontingentista Jumalasta, joka voisi syntyä hyperkaaoksesta – mutta se on toinen tarina.

Onko Meillassoux sitten heivannut Ukko Yli-Jumalan takaisin mullan alle? Se riippuu siitä, kumpaan leiriin asettuu:

- Jos pitää kiinni klassisesta modaalilogiikasta ja metafyysisestä välttämättömyydestä, MOA elää ja voi hyvin.

- Jos ostaa Meillassoux’n hyperkaaoksen, koko välttämättömän jumalolennon konsepti romahtaa – ja tilalle tulee maailma, jossa mikään ei ole pakotettu olemaan, ei edes Jumala.

Lopullista vastausta en pyri tarjoamaan. Tarkoitus on vain laajentaa ajatteluympäristöä: ehkä Jumala on kuollut, ehkä Hän nousi henkiin S5:llä – tai ehkä Hän ei koskaan ollutkaan sellainen, joksi Anselm Hänet ajatteli.

Yksi asia on kuitenkin varmaa: debatti tulee jatkumaan kiivaana. 😎

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

1. Modaalilogiikan perusteista ks. Johdatus modaalilogiikkaan ja Mahdollisuus.