Miljonäärivero: Plussat ja miinukset (2025 Suomi-edition)

 


PLUSSAT

1. Valtio saa rahaa todella nopeasti. Yksi prosentti 1–2 miljoonan euron yli menevästä varallisuudesta toisi valtiolle arviolta 1–3 miljardia vuodessa (riippuen laskentatavasta). Se on suurin piirtein saman verran kuin koko yritystukiuudistus säästäisi 10 vuodessa.

2. Progressio näyttää kivalta. Kun tavan tallaaja lukee Hesaria ja näkee, että “miljonääritkin osallistuu”, olo tuntuu reilummalta. Hyvä fiilis on myös verotulo.

3. Poliittisesti seksikäs. Vasemmisto saa “me tehtiin jotain!” -pisteet, keskusta voi sanoa “ei me kosketa palkkaverotukseen” ja kokoomuskin voi hiljaa hyväksyä, kun se koskee vain “niitä kaikkein rikkaimpia”.

MIINUKSET

1. Miljonääri on Suomessa yllättävän pieni kaveri. Netto-omaisuus yli miljoona = omakotitalo + kesämökki + sijoitusasunto + vähän osakkeita. Verotettaisiin siis aika monen lääkärin, yrittäjän ja insinöörin eläkesäästöt, ei vain superrikkaita oligarkkeja.

2. Pääomat pakenevat ennen kuin laki tulee voimaan. Jos vero julistetaan 2026, varakkaat ehtivät siirtää osakkeet holding-yhtiöön, lainata omaa yhtiötään vastaan verovapaasti tai muuttaa Ruotsiin (jossa ei ole varallisuusveroa). Ranska kokeili 2012–2017: 42 000 miljonääriä lähti, verotuotot jäivät 60 % odotetusta.

3. Arvonmääritys on painajainen. Kuka arvioi perheyrityksen osakkeet? Entä startupin, jolla on 20 M€ pre-money? Verottaja? Yksi pieleen mennyt arvio ja firma menee konkurssiin. Entä kesämökki Lapissa – verotetaanko käypä arvo vai verotusarvo?

4. Kannustimet vääristyvät. Miksi säästää ja sijoittaa, jos joka vuosi valtio nipistää 1–2 % pois? Parempi kuluttaa rahat heti ja elää velaksi – se on verovapaata.

5. Lyhytaikainen karkki. Ensimmäisenä vuonna laariin sataa iso potti, mutta sitten tuotto romahtaa kun varallisuus pakenee tai piiloutuu. Vertaa Ruotsi: poisti varallisuusveron 2007, verotuotot jäivät nollaan mutta pääoma palasi maahan ja osinkoverotuotot kasvoivat.

Yhteenveto yhdellä lauseella

Miljonäärivero on poliittisesti makea sokerihumala, joka tuntuu tosi reilulta – kunnes huomaat, että se verottaa eniten juuri niitä, jotka ovat säästäneet talon ja mökin lainat pois.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Lue myös: Miksi "naisen euro on 84 senttiä" -otsikko harhauttaa meitä kaikkia


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää