Ukko Yli-Jumala ei vain noussut kuolleista – Hän on KAIKKIALLA ja IKUINEN

 

Jos luulit, että eilinen S5-ylösnousemus oli kova juttu, luule uudestaan. Se oli nimittäin vasta alkusoittoa. 😎

Anselmi ei todistanut vain sitä, että ”jokin, mitä suurempaa ei voi ajatella“ (id quo maius cogitari nequit) on välttämättömästi olemassa. Hän todisti samalla, että tämä olento on 

- kaikkialla (ubique) 

- kaiken aikaa (semper) 

- ja vieläpä rajaton ja ikuinen.

Eikä tämä ole mikään teologinen lisäkoriste. Se seuraa suoraan ja loogisesti pakottavasti samasta määritelmästä, joka jo pakotti G:n olemassaolon.

Rautalangasta väännettynä:

1. G = ”jokin, mitä suurempaa ei voi ajatella“ 

2. Jos G olisi olemassa vain jossain paikassa (esim. täällä mutta ei tuolla), 

   → voitaisiin ajatella jotain suurempaa, joka on kaikkialla → ristiriita. 

3. Jos G olisi olemassa vain jossain ajassa (esim. nyt mutta ei huomenna), 

   → voitaisiin ajatella jotain suurempaa, joka on ikuisesti → ristiriita.

Siksi G on välttämättä 

- kaikkialla (ei voi olla poissa mistään) 

- ikuisesti (ei voi olla olematta minään hetkenä) 

- rajaton (ei voi olla rajoitettu missään suhteessa)

Anselmi itse tiivistää tämän Monologion luvussa 20:

”Kun korkein olemus ei siis ole määrätysti jossain tai joskus, on välttämätöntä, että se on kaikkialla ja aina eli jokaisessa paikassa ja ajassa.” [1]

Eli kun S5-modaalilogiikka herätti Ukko Yli-Jumalan kuolleista ja osoitti Hänen olemassaolonsa loogisesti välttämättömäksi, se samalla vahvisti, että Hän ei ole koskaan ollut poissa – ei yhdestäkään paikasta, ei yhdestäkään hetkestä.

Nietzsche: ”Jumala on kuollut.“ 

Jumala: ”Nietzsche on kuollut.”

Q.E.D.

Anssi H. Manninen

1. Kaksi kirjoitusta Jumalan olemassaolosta – Monologion ja Proslogion s. 104