Myyrmäen postinjakajasurmaajan psykologinen profilointi

 

Ensin tiivistän Helinä Häkkäsen profiloinnin perustuen hänen kirjaansa Suomalaisen henkirikoksen anatomia – ja sen jälkeen syvennyn omiin tarkennuksiin ja laajennuksiin. Kaikki on puhtaasti hypoteettista ja tutkintalinjaa avustavaa.

Tiivistelmä Häkkäsen profiloinnista

Häkkänen kuvaa tekijää psykoottiseksi mieheksi, jonka motiivi on puhtaasti harhainen: uhrin (24-vuotias postinjakaja) näkeminen postikärryn kanssa laukaisee paranoidisen tulkinnan “uhkasta”, vaikkei yhteyttä ollut. Väkivalta on yliampuvaa, ekspressiivistä ja epäorganisoitua – ei suunniteltua, ei seksuaalista, ei ryöstömotiivia.

Tekijä on todennäköisesti nuorehko keski-ikäinen mies, joka asuu lähellä tekopaikkaa, todennäköisesti tehostetun tuen palveluasunnossa. Hän on yksin asuva, eristäytynyt, hoitamaton ulkonäkö, aina tummat vaatteet. Elämä keskittyy asuntoon: puhuu itsekseen, kiihtyy helposti, ajatuksenkulku katkonaista. Harhat pahenevat iltaisin ja öisin. Ei aktiivista piileskelyä teon jälkeen – elämä jatkuu “normaalina” omassa kuplassaan.

Omat tarkennukset ja laajennukset

Profiili näyttäisi olevan vahvasti epäorganisoitu psykoottinen dekompensaatio, ei psykopaattinen tai instrumentaalinen teko.

Demografinen ja arkinen kuvaus

- Ikä ja tausta: 25–40-vuotias mies. Lapsuus tuskin oli äärimmäisen traumaattinen, mutta prodromaalivaihe jo vuosia: sosiaalinen vetäytyminen, opiskelun/työn keskeytyminen, lieviä harhoja jo nuorempana. Suurella todennäköisyydellä työkyvyttömyyseläkkeellä psykiatrisin perustein. Mahdollisia komorbiditeetteja: päihdeongelma (alkoholi ja ehkä myös kannabis), lievä persoonallisuushäiriö (epäluuloinen ja/tai eristäytyvä) tai jopa neurodivergenssi (autismin spektri plus psykoosi).

- Päivittäinen elämä: Eristäytynyt kerrostaloasuminen (todennäköisesti palveluyksikkö). Naapurit näkevät harvoin, mutta “omituisuus” on tuttua: valituksia rappukäytävässä, outoja esineitä, itsekseen puhumista yms. Tuskin avaa ovea ovikellon soidessa. Pukeutuminen käytännössä aina tummaa ja nuhruista. Öinen aktiivisuus tyypillistä – klo 3.30 sopii täydellisesti.

Mielentila ja teon dynamiikka

Psykoosi – todennäköisesti skitsofrenia tai skitsoaffektiivinen, mahdollisesti päihteiden pahentama – on dominoiva. ”Ulkoisiin tunkeutujiin” liittyviä harhoja. Postikärry symboloi “maailmaa, joka tunkeutuu turvalliseen kuplaani” – penkominen viittaa uteliaisuuteen tai harhaan ”viesteistä” ja/tai ”valvonnasta”. Hyökkäys on impulsiivinen, muttei täysin sattumanvarainen: tekijä oli jo paikalla, odotteli

Teko oli selvästikin harhaista ekspressiivistä väkivaltaa. Yliampuvuus ei tule sadismista vaan “puhdistustarpeesta”. Uhrin raahaaminen viittaa siihen, että teko ei mennyt “suunnitellusti” – impulsseista käsin yritettiin improvisoida. Jälkeenpäin mahdollinen lyhyt helpotus (“uhka poistettu”), minkä jälkeen elämä jatkuu ilman aktiivista piileskelyä. Tekijä tuskin seuraa mediaa säännöllisesti eikä välttämättä muista tekoa selkeästi. Todennäköisesti todetaan syyntakeettomaksi mielentilatutkimuksessa.

Laukaisevat tekijät: yksinäisyys plus lumipeitteinen hiljainen piha plus lääkityksen mahdollinen tauottaminen plus päihteet. Tämä ei ole sattumaa, vaan totaalinen myrsky pitkään kyteneelle psykoosille.

Palveluasunto X

Palveluasunto X täsmää profiiliin erinomaisesti. Vaativaa tehostettua palveluasumista vakaville mielenterveyskuntoutujille. Henkilökunta paikalla 24/7, muttei tiukkaa valvontaa: asukkaat voivat tulla ja mennä vapaasti, ei GPS-seurantaa, kamerat lähinnä sisätiloissa. 500–600 m kävely tapahtumapaikalle ja takaisin on täysin mahdollista huomaamatta – erityisesti, jos henkilö ei ole aktiivisessa riskiluokassa. Henkilökunta kirjaa DomaCareen, mutta poikkeamat huomataan usein vasta aamulla.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)