Kuinka suuri osa kannabiksen laillistamisen verotuloista kuluisi psykoosien ja mielenterveyshaittojen hoitoon Suomessa?

 

Facebookissa esitetty kysymys – "kuinka paljon verotuloista menee psykoosien ja muiden äärimmäisten vaikeiden haittavaikutusten hoitoon" – viittaa aiempiin kirjoituksiini kannabiksen laillistamisesta (tämä ja tämä). Kysyjä on ilmeisesti kiinnostunut siitä, kuinka suuri osa laillistamisen tuomista lisääntyneistä verotuloista kuluisi kannabiksen aiheuttamien psykoosien ja muiden mielenterveyshaittoihin hoitoon, jos ehdotukseni mukainen säännelty laillistaminen toteutuisi. Tässä lyhyessä kirjoituksessa arvioin näitä kustannuksia ja niiden osuutta verotuloista, perustuen tieteelliseen näyttöön ja kansainvälisiin kokemuksiin.

1. Kannabiksen aiheuttamat psykoosit ja mielenterveyshaitat

Kannabiksen käyttö, erityisesti korkea-THC-pitoisten valmisteiden, voi lisätä psykoosiriskiä tietyillä ryhmillä, kuten nuorilla ja geneettisesti alttiilla. Psykoosit ovat mielenterveyden häiriöitä, joissa todellisuudentaju hämärtyy, ja oireita voivat olla aistiharhat ja harhaluulot. Kannabiksen aiheuttamat päihdepsykoosit ovat usein lyhytaikaisia, mutta voivat laukaista kroonisia tiloja, kuten skitsofreniaa. Muita kannabikseen liittyviä mielenterveyshaittoja ovat ahdistushäiriöt ja riippuvuus, joka kehittyy noin 9 %:lle käyttäjistä.

Hoitokustannukset Suomessa:

• Päihdepsykoosit: Oulun yliopiston tutkimus (2024) arvioi päihdepsykoosien hoitokustannuksiksi 15 000–25 000 €/potilas/vuosi, kattaen lääkkeet (esim. antipsykootit), sairaalahoidon ja avohoidon. Suomessa arviolta 5 000–10 000 henkilöä kärsii kannabikseen liittyvistä psykooseista (13 % kaikista psykoosijaksoista)
• Kokonaiskustannukset: Kannabiksen aiheuttamien psykoosien hoito maksaa 75–250 miljoonaa euroa vuodessa, kun huomioidaan suorat terveydenhuoltokustannukset (lääkkeet, hoito) ja osin epäsuorat kustannukset (esim. työkyvyttömyys).
• Muut mielenterveyshaitat: Kannabikseen liittyvät ahdistushäiriöt ja riippuvuus lisäävät kustannuksia arviolta 50–100 miljoonaa euroa vuodessa, perustuen lyhytinterventioiden ja kuntoutuksen hintoihin.
• Yhteensä: Kannabiksen aiheuttamien mielenterveyshaittojen hoito maksaa 125–350 miljoonaa euroa vuodessa nykytilanteessa.

Laillistamisen vaikutus kustannuksiin:

• Laillistaminen voi lisätä kannabiksen käyttöä, erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa, kuten Coloradossa (7,6 % päivittäinen käyttö 2019). Tämä voisi nostaa psykoosien ja mielenterveyshaittojen kustannuksia 10–20 % (arvio: 150–420 miljoonaa euroa/vuosi), jos käyttö kasvaa mutta säilyy säänneltynä.
• Ehdotukseni tiukat rajoitukset (19+ ikäraja, 10–20 % THC-rajoitus, digitaalinen ostorekisteri) ja valistusohjelmat voivat hillitä tätä kasvua, sillä matala THC-pitoisuus vähentää psykoosiriskiä.

2. Laillistamisen verotulot

Ehdotukseni mukainen säännelty kannabiksen laillistaminen (valtion monopoli, 15–20 % haittavero, erikoismyymälät) tuottaisi verotuloja, jotka voisivat kattaa mielenterveyshaittojen kustannukset. Perustuen kansainvälisiin malleihin:

• Arvio verotuloista: Saksan kannabismarkkinat (2024) tuottavat 4,7 miljardia euroa vuodessa, ja Suomen pienemmällä väestöllä (5,5 miljoonaa vs. 84 miljoonaa) verotulot voisivat olla 200–500 miljoonaa euroa vuodessa, riippuen markkinoiden koosta ja hinnoittelusta.
• Kanadan malli (2,6 mrd CAD 2023) tukee arviota, että tiukasti säännellyt markkinat voivat tuottaa merkittäviä tuloja, erityisesti jos musta pörssi korvataan laillisilla tuotteilla.

3. Osuus verotuloista psykoosien ja mielenterveyshaittojen hoitoon

Jos laillistaminen tuottaa 200–500 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa, ja kannabiksen aiheuttamien psykoosien ja mielenterveyshaittojen hoito maksaa 150–420 miljoonaa euroa vuodessa (laillistamisen jälkeinen arvio), verotuloista kuluu:

• 30–84 % kannabiksen verotuloista psykoosien ja mielenterveyshaittojen hoitoon, riippuen käyttöasteen kasvusta ja säätelyn tehokkuudesta.
• Optimistinen skenaario: Jos tiukka säätely (esim. matala THC, valistus) pitää psykoosiriskin kurissa, kustannukset voivat jäädä 150–200 miljoonaan euroon, jolloin 30–50 % verotuloista kuluu hoitoon, jättäen 100–350 miljoonaa euroa muihin hyvinvointipalveluihin (esim. mielenterveys, koulutus).
• Pessimistinen skenaario: Jos käyttö kasvaa merkittävästi ja psykoosiriski nousee, kustannukset voivat nousta 350–420 miljoonaan euroon, jolloin 70–84 % verotuloista kuluu hoitoon, mutta silti kattaen kustannukset ilman lisärasitusta valtion budjettiin.

Keskeinen pointti: Kannabiksen laillistamisen verotulot voivat kattaa psykoosien ja mielenterveyshaittojen hoitokustannukset, erityisesti jos säätely minimoi riskit. Saksan ja Kanadan kokemukset osoittavat, että hyvin suunniteltu malli (esim. THC-rajoitukset, valistus) pitää kustannukset hallinnassa ja tuottaa ylijäämää.

4. Yhteenveto

Kannabiksen aiheuttamien psykoosien ja muiden mielenterveyshaittojen hoito maksaisi säännellyssä laillistamismallissa arviolta 150–420 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaisi 30–84 % kannabiksen laillistamisen tuomista verotuloista (200–500 milj. €/vuosi). Tiukka säätely, kuten ehdottamani 10–20 % THC-rajoitus ja valistusohjelmat, voi pitää kustannukset lähempänä alarajaa, jolloin merkittävä osa tuloista jää hyvinvointipalveluiden kehittämiseen.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)