Voi ja oliiviöljy: Voiko rasvasekoituksesta löytyä ketogeenisen ruokavalion salainen ase?

 

Ihmisen rasvakudos, tarkemmin sanottuna sen triglyseridivarasto, koostuu monimutkaisesta sekoituksesta erilaisia rasvahappoja. Tyypillisesti siellä dominoivat tyydyttyneet (noin 40–50 %, kuten palmitiini- ja steariinihappo) ja yksittäistyydyttymättömät rasvahapot (40–45 %, etenkin oleiinihappo), kun taas monityydyttymättömät rasvat jäävät marginaaliin (alle 10 %). Tämä profiili on kehittynyt evolutiivisesti vastaamaan ympäristöä, jossa rasvat ovat olleet ensisijainen energianlähde pitkillä jaksoilla.

Voi tuo pöytään runsaasti tyydyttyneitä rasvoja – butyriinihappoa, palmitiinihappoa ja muita lyhyt- ja keskipitkäketjuisia yhdisteitä, jotka muodostavat jopa 60–70 % sen kokonaisrasvasta. Toisaalta ekstraneitsytoliiviöljy (esim. Memmas Knossos) on yksittäistyydyttymättömien rasvojen kuningatar: oleiinihappoa jopa 70–80 %. Nyt mielenkiintoinen pointti: kun sekoitat näitä suhteessa 1:1, lopputulos vastaa hämmästyttävän hyvin kehon omaa rasvaprofiilia. Ei täydellistä kopiota – yksilölliset erot genetiikassa ja ruokahistoriassa vaikuttavat – mutta riittävän lähellä herättämään kiinnostavia hypoteeseja.

Fysiologinen logiikka on yksinkertaistettuna tämä: ketogeenisessä ruokavaliossa elimistö siirtyy sokeripainotteisesta metaboliasta rasvojen tehokkaaseen hyödyntämiseen energiantuotannossa. Triglyseridit hajotetaan rasvahapoiksi ja glyseroliksi, ja maksassa syntyy ketoneita. Jos syöt rasvoja, jotka muistuttavat jo varastoituneita, adaptaatio eli mukautuminen voi sujua kuin rasvattu salama. 😎

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)