Kuinka terveellinen on ruokavalio, joka johtaa lihomiseen? – Healthy Eating Index ja tautologian voitto

 

Aiemmin osoitin reliabilismiin nojaten, että muistiin perustuva ravitsemusepidemiologia ei tuota tietoa epäluotettavan prosessin takia. Nyt oletetaan opetustarkoituksessa, että ruokavalioraportit ovat 100 % oikein. Riittäisikö tämä tekemään Healthy Eating Index (HEI) -tyyppisistä indekseistä tiedettä?

Ei riittäisi. Ongelma on syvemmällä – itse menetelmän logiikassa.

Mitä HEI-tyyppiset indeksit mittaavat?

HEI, AHEI, DASH ym. laskevat pisteitä sen perusteella, kuinka hyvin raportoitu ruokavalio vastaa jotain normatiivista mallia (usein virallisia suosituksia: paljon kasviksia ja täysjyvää, vähän tyydyttynyttä rasvaa, punaista lihaa ja suolaa).

Pistemäärän nousu tulkitaan "terveellisemmäksi syömiseksi". Joissain tutkimuksissa pistemäärää verrataan terveyteen, mutta kyseessä on tyypillisesti vain havainnoiva korrelaatio – ei koe siitä, aiheuttaako kyseinen ruokavalio havaitut terveysvaikutukset.

Usein ei edes sitä – pelkkä suositusten parempi noudattaminen riittää julistamaan ruokavalion terveellisemmäksi.

Kuinka terveellinen on ruokavalio, joka johtaa lihomiseen?

Suomessa tämä kysymys ei ole hypoteettinen. Vuonna 2009 Yle uutisoi THL:n tuoreisiin tietoihin perustuen:

"Suomalaiset syövät terveellisemmin, mutta lihovat silti."

Voisi luulla, että uutisotsikko on nykäisty suoraan Pahkasika-lehdestä. Perustelut "terveellisemmälle" syömiselle: kasviksia syötiin enemmän, maitoa juotiin vähärasvaisena, levitteissä siirryttiin kevyempiin. Samalla ylipaino kasvoi miehillä 56 %:iin ja naisilla 44 %:iin. Paradoksia ei selitetty – se vain todettiin.

Tässä ei edes yritetty osoittaa yhteyttä terveyteen. "Terveellisempi syöminen" määriteltiin puhtaasti suositusten noudattamisena – vaikka objektiivinen, keskeinen terveysmarkkeri (paino) huononi selvästi.

Epistemiologinen ydin: Tautologia objektiviteetin sijaan

Tieto vaatii luotettavan prosessin, joka tuottaa todennäköisesti tosia uskomuksia. HEI-prosessi:

1. Valitaan normatiivinen malli (konsensus, usein ideologisesti värittynyt). 

2. Mitataan, kuinka hyvin ruokavalio vastaa mallia (laskentaoperaatio – luotettava). 

3. Julistetaan malliin sopiva ruokavalio "terveelliseksi" – vaikka se johtaisi lihomiseen, insuliiniresistenssiin tai muihin metabolisiin häiriöihin.

Vaihe 3 on epistemologisesti tyhjä. Prosessi ei testaa lainkaan mallin terveysvaikutuksia objektiivisilla mittareilla. Se olettaa mallin oikeaksi ja mittaa vain sen noudattamista.

Tulos on tautologia: "Ruokavalio on terveellinen, koska se noudattaa sitä, minkä olemme määritelleet terveelliseksi." Mutta jos malli on väärä, indeksi mittaa ainoastaan harhan leviämistä – ja kutsuu sitä edistykseksi.

Kotiläksy

HEI-tyyppiset menetelmät eivät tuota tietoa ruokavalion terveysvaikutuksista – edes täydellisellä raportoinnilla. Ne tuottavat tietoa vain ja ainoastaan normin noudattamisesta.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Lue myös: Suorittaako Valtion ravitsemusneuvottelukunta kansalaisilla laitonta väestötason ravitsemuskoetta?