Suorittaako Valtion ravitsemusneuvottelukunta kansalaisilla laitonta väestötason ravitsemuskoetta?

 

Lyhyt vastaus 

Ei välttämättä laitonta, mutta eettisesti ja tieteellisesti hyvin kyseenalaista – ja kukaan ei ole koskaan kysynyt kansalaisilta lupaa.

Mitä on käynnissä juuri nyt (2025) 

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja pohjoismaiset ravitsemussuositukset (NNR 2023) ohjaavat:

- kouluruokailua 

- varhaiskasvatuksen ateriointia 

- sairaala- ja vanhusruokailua 

- varusmiesruokailua 

- ravintolisäsuosituksia 

- elintarviketeollisuuden tuotekehitystä ja markkinointia 

Nämä eivät ole vapaaehtoisia vinkkejä – ne ovat tosiasiallisesti pakottavia monille kymmenille tuhansille suomalaisille päivittäin.

Mihin nykyiset ravitsemussuositukset perustuvat? 

Yli 70 % viittauksista VRN:n ja NNR:n taustaraporteissa on yhä:

- havainnoivia kohorttitutkimuksia 

- muistiin perustuvia ruokavalioarviointeja (FFQ, 24 h recall) 

- meta-analyyseja näistä samoista tutkimuksista 

Eli juuri siihen menetelmään, jonka olemme jo edellä todenneet kykenemättömäksi tuottamaan tietoa.

Miksi tämä täyttää kokeen määritelmän? 

Lääketieteellinen tutkimuseettinen määritelmä (Helsingin julistus, WHO, CIOMS):

Tutkimus on interventio, jos:

a) siihen liittyy hypoteesi 

b) se pyritään toteuttamaan käytännössä 

c) tarkoituksena on tuottaa yleistettävää tietoa 

Ruokavaliosuositukset täyttävät kaikki kolme:

- Hypoteesit, kuten esim. ”tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla vähentää sydänsairausriskiä” 

- Toteutetaan käytännössä koko väestöllä

- Tarkoitus on tuottaa ja vahvistaa tietoa terveyden edistämisestä 

Kyseessä on siis satunnaistamaton, kontrolloimaton, koko väestöön kohdistuva interventio, jonka pääasiallinen ”tietopohja” on hypoteettista tai suorastaan virheellistä.

Missä menee eettinen ja oikeudellinen raja? 

- Informed consent -vaatimus koskee pääsääntöisesti vain kliinisiä tutkimuksia, ei väestötason terveydenedistämistoimia. 

- Mutta kun toimenpide on tietoisesti kokeellinen ja sen tieteellinen pohja on kiistatta heikko, raja alkaa hämärtyä. 

- Esimerkiksi Yhdysvalloissa Low-Fat Dietary Guidelines -suosituksia on jo kutsuttu “the largest uncontrolled clinical trial in history”.

- Jos sama tehtäisiin lääkkeellä (esim. kaikille pakollinen statiini pelkkien havainnoivien tutkimusten pohjalta), se olisi Suomen historian massiivisin rikossarja.

Mikä tekee tilanteesta erityisen ongelmallisen juuri nyt? 

- Biomarkkeri- ja geneettinen tutkimus sekä tuoreet satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ovat jo kumonneet monia keskeisiä ravitsemusmantroja, joita on toistettu virallisissa suosituksissa jo vuosikausia.

- Silti suositukset eivät ole päivittyneet vastaamaan uutta näyttöä – koe jatkuu vanhoilla hypoteeseilla. 

- Kukaan ei ole myöntänyt virheitä, eikä ole olemassa exit-strategiaa.

Kysymykset, jotka pitää esittää ääneen 

1. Onko eettisesti hyväksyttävää jatkaa väestötason interventiota, jonka pääasiallinen ”näyttö” vastaa lähinnä arvailua?

2. Kuka kantaa vastuun, jos käy ilmi, että suositus on aiheuttanut enemmän haittaa kuin hyötyä? 

3. Pitääkö kansalaisille kertoa avoimesti, että “nykyiset ravitsemussuositukset ovat hypoteeseja, joita parhaillaan testataan teillä kaikilla”?

Lopetus 

Tämä ei ole salaliittoteoriaa. Tämä on avoin kysymys tieteen, etiikan ja vallan rajapinnasta. 

Valtio saa ja sen pitääkin ohjata kansanterveyttä, mutta ei saa tehdä sitä sokkona, heppoisten hypoteesien varassa ja ilman avointa keskustelua. Ja se keskustelu on vihdoin pakko käydä. Ei syyllistääksemme ketään, vaan koska totuus ja ihmisten terveys ansaitsevat sen.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)