Tyydyttyneen rasvan korvaus monityydyttymättömillä ketogeenisellä ruokavaliolla – syvempi ketoosi, mutta runsaasti vatsavaivoja

 

Ketogeenisellä ruokavaliolla rasvan laatu vaikuttaa sekä ketoosin syvyyteen että siedettävyyteen. Klassinen tutkimus Fuehrlein ym. (2004) vertasi kahta 5 päivän ketogeenistä dieettiä (4:1-suhde): toista, jossa rasvoista 60 % oli tyydyttyneitä (SAT), ja toista, jossa 60 % oli monityydyttymättömiä (PUFA, lähinnä kasviöljyjä).

Tulokset olivat selkeät: PUFA-versiossa beetahydroksibutyraatti (BHB) nousi merkittävästi enemmän (+8,4 mg/dl vs. +3,1 mg/dl). Myös insuliiniherkkyys parani ja LDL-kolesteroli ei noussut yhtä voimakkaasti kuin tyydyttyneessä versiossa. Esimerkiksi Reijo Laatikainen on viitannut tähän tutkimukseen puffatessaan ketolla rypsiöljyä, margariinia ja pähkinöitä voin ja kookosöljyn sijaan.

Uudempi evidenssi tuo kuitenkin tärkeän varoituksen siedettävyydestä. Skartun ym. (2025) scoping-katsauksessa todetaan suoraan, että keskittyneet PUFA-lähteet (siemenöljyt suurina määrinä) eivät ole hyvin siedettyjä ketogeenisellä ruokavaliolla – ne lisäävät maha-suolikanavan oireita verrattuna tyydyttyneisiin ja kertatyydyttymättömiin (MUFA) rasvoihin, kuten voihin ja oliiviöljyyn.

Tätä tukee Ray ym. (2024) satunnaistettu tutkimus lapsilla, joilla oli vaikea epilepsia: PUFA-painotteisella ketolla pahoinvointi ja oksentelu olivat selvästi yleisempiä kuin perinteisessä ketossa, ja noudattaminen oli heikompaa.

Tästä syystä suosittelen viittaamaan kintaalla Laatikaisen suositukselle. Oma vinkkini pääasiallisiksi ”lisärasvoiksi” ketolla:

Voi ja oliiviöljy: Voiko rasvasekoituksesta löytyä ketogeenisen ruokavalion salainen ase?

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)