Trumpin parasetamoliväite: Autismiriski raskaudessa – mitä tutkimusnäyttö kertoo?

 


Donald Trumpin tuore väite Valkoisesta talosta syyskuussa 2025 herätti myrskyn: parasetamoli, tuo arkinen kipulääke, voisi lisätä autismiriskiä erityisesti raskauden aikana. Trump kehotti raskaana olevia "taistelemaan kuin hullut" sen käyttöä vastaan, paitsi äärimmäisissä tapauksissa, ja lupasi FDA:n varoitusmerkintöjen päivityksiä. Mutta onko tässä pohjaa vai pelkkää pelottelua?

Tieteellinen kuva on monisävyinen ja kaukana yksiselitteisestä. Eräät tutkimukset, kuten Harvardin ja Mount Sinain elokuun 2025 meta-analyysi yli 46 tutkimuksesta, viittaavat heikkoon yhteyteen: raskausajan parasetamolin käyttö saattaa korreloida 20–30 prosentin nousuun autismi- tai ADHD-diagnooseissa. Tämä on kuitenkin pelkkä assosiaatio – ei välttämättä syy-seuraussuhde. Mekanismit, kuten mahdollinen vaikutus sikiön aivojen kehitykseen hormonien tai tulehdusten kautta, ovat hypoteettisia ja vaativat lisätutkimusta.

Toisaalta laadukkaammat tutkimukset, kuten JAMA Pediatricsin 2024 sisarustutkimus yli 2,5 miljoonalla lapsella, eivät löytäneet yhteyttä autismiin, ADHD:hen tai älyllisiin häiriöihin. Nämä laadukkaammat tutkimukset kontrolloivat paremmin geneettisiä ja ympäristötekijöitä, jotka usein sekoittavat tuloksia. Euroopan lääkevirasto (EMA) ja WHO vahvistavat saman: parasetamoli on turvallista suositelluilla annoksilla, eikä syy-seuraussuhdetta autismiin ole todistettu. Autismin diagnosoinnin kasvu – nyt noin yksi 31:stä lapsesta Yhdysvalloissa – johtunee pääosin tehostuneesta seulonnasta, ei yksittäisistä lääkkeistä.

Kiista kumpuaa liioittelusta. Trumpin hallinto nojaa valikoivasti yhteen meta-analyysiin, mutta asiantuntijat varoittavat vaarallisesta yksinkertaistuksesta. Pelottelu voi johtaa hoitamattomiin kipuihin tai kuumeisiin raskaudessa, mikä puolestaan nostaa keskenmenon tai ennenaikaisen syntymän riskiä – todellinen uhka sikiölle. Lääkeyhtiöt kiistävät yhteyden, ja maailman terveysviranomaiset pitävät parasetamolia edelleen ensilinjan valintana.

Kotiläksy: Käytä parasetamolia raskaudessa vain tarpeen mukaan, pienillä annoksilla ja mahdollisimman lyhyen aikaa, lääkärin ohjeiden mukaisesti. Älä anna pelon ohjata – autismi on monitekijäinen, genetiikan dominoima arvoitus.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Uusi tutkimus ravistelee perinteisiä uskomuksia

Kuva
  Ruoka – se on meidän kaikkien (lähes) jokapäiväinen pakko, intohimo ja usein kiivaiden väittelyiden polttoaine. Ketogeeninen ruokavalio on yksi niistä aiheista, joka saa tunteet kuohumaan: toiset vannovat sen nimeen, toiset pelkäävät sen nostavan kolesterolia ja sydänriskejä. Nyt tuore tutkimus, Plaque Begets Plaque, ApoB Does Not: Longitudinal Data From the KETO-CTA Trial , heittää lusikkansa tähän soppaan – ja tämä lusikka näyttäisi sekoittavan perinteiset käsitykset LDL-kolesterolista (LDL-C) ja apolipoproteiini B:stä (ApoB) kertaheitolla. Perinteinen pelko: LDL-C ja ApoB sydämen vihollisina Aloitetaan perusteista. Perinteisesti LDL-C, tuo "paha kolesteroli", ja sen aisapari ApoB on nähty ateroskleroosin – eli valtimoplakkien – pääpahiksina. Ydinajatus on yksinkertainen: LDL-C kuljettaa kolesterolia veressä, ja kun sitä on liikaa, se tukkii valtimoita kuin rasvainen viemäri. ApoB taas mittaa näitä haitallisia hiukkasia tarkemmin. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett...
Lue lisää