The Breakfast of Champions
Hyvä herrasväki, hegeliläisessä dialektiikassa historia etenee teesin, antiteesin ja synteesin kautta – ja sama koskee ilmeisesti myös aamiaismuroja. Teesi: keto-karnivorejengin pyhä viha. Cheerios edustaa heille kaikkea sitä, mitä ihminen ei saisi koskaan suuhunsa laittaa – ultraprosessoitua hiilarimoskaa, jonka ainesosaluettelo muistuttaa lähinnä kemian oppikirjaa. Antiteesi: ystävättäreni keittiön kaapissa lojuva Cheerios-paketti, johon osoitin kysyvästi sormella. 😁 ”No on siinä täysjyvää…” 😏 kuului vastaus, ja siinä se oli – se lievä moraalinen lievennys, joka tekee "puhtaasta" täysjyväversiosta hieman paremman kuin Cheerios-tuoteperheen todelliset mafiosot. Niillä on kovat piipussa: tähtitieteellinen määrä sokeria ja siirappia plus tusina aromeja ja värejä. Minä, utelias empiristi, päätin testata väitteen kokeellisesti. Hieman täysmaitoa, yksi puraisu. Rouske. Ja yhtäkkiä The Breakfast of Champions oli nähnyt päivänvalon. 😎 Mutta kuten aina, markki...