Voiko ketogeeninen ruokavalio auttaa hoitoresistenssissä masennuksessa? – Uusi satunnaistettu tutkimus antaa vihjeen pienestä hyödystä

 


Tuore brittiläinen satunnaistettu koe testasi ensimmäistä kertaa, voiko ketogeeninen ruokavalio (KD) lievittää oireita ihmisillä, joiden masennus ei ole helpottanut useista masennuslääkekokeiluista huolimatta (hoitoresistenssi masennus, TRD). Tutkimus julkaistiin eilen JAMA Psychiatry -lehdessä.

Tutkimusasetelma

88 aikuista (ikä 18–65 v., keski-ikä noin 42 v.) jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään 6 viikon ajaksi. Kaikilla oli kohtalaisen vaikea tai vaikea masennus (PHQ-9-pisteet ≥15) ja he olivat saaneet ainakin kaksi masennuslääkekuuria ilman riittävää vastetta. 

- KD-ryhmä (44 hlöä): alle 30 g hiilihydraatteja päivässä, proteiinia 15–20 % energiasta, runsaasti rasvaa.

- Vertailuryhmä (44 hlöä): fytokemiallinen ruokavalio (paljon värikkäitä kasviksia/hedelmiä + tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen kasviöljyillä). Samanlainen tuki.

Molemmissa ryhmissä masennusoireita seurattiin PHQ-9-kyselyllä (päämittari) viikoilla 2, 4, 6 ja 12.

Päätulokset lyhyesti

Molemmissa ryhmissä oireet helpottivat selvästi – pelkkä tuki, ohjaus ja ruokavalion parantaminen auttoivat jo paljon. 

KD-ryhmässä paraneminen oli kuitenkin hieman suurempaa 6 viikon kohdalla: PHQ-9-pisteet laskivat keskimäärin -10,5 vs. vertailuryhmän -8,3. Ero oli siis -2,2 pistettä (95 % luottamusväli -4,33 – -0,03), tilastollisesti juuri ja juuri merkitsevä (p=0,05) ja efektin koko keskikokoinen (Cohenin d ≈ -0,68). 

12 viikon seurannassa ero pieneni eikä ollut enää tilastollisesti merkitsevä. Muissa mittareissa (ahdistus GAD-7:llä, nautinnon puute, kognitio, elämänlaatu) ei käytännössä eroa ryhmien välillä.

Kotiläksy

Ketogeenisellä ruokavaliolla oli jonkin verran tehokkaampi masennusta lievittävä vaikutus verrattuna hyvin toteutettuun vertailuruokavalioon 6 viikon kohdalla. Kliininen merkitys jää kuitenkin epäselväksi, sillä ero oli melko pieni eikä näkynyt muissa mittareissa eikä pidemmässä seurannassa.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää