Kasvispainotteinen ruokavalio laski LDL-kolesterolia lähes 18 % – tutkimuskohteena perinnöllistä FH-tautia sairastavat

 


Ennen tutkimustuloksia on syytä avata hieman tutkimuksen erityistä kohderyhmää.

Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) on autosomissa vallitsevasti periytyvä geneettinen sairaus, jossa elimistön kyky poistaa LDL-kolesterolia verenkierrosta on heikentynyt. Yleensä taustalla on LDL-reseptorigeenin mutaatio. Seurauksena LDL-kolesterolipitoisuus on selvästi koholla jo lapsuudesta lähtien, mikä kasvattaa elinikäistä altistusta ateroskleroosille ja ennenaikaisille sydän- ja verisuonitaudeille.

Suomessa FH on arvioiden mukaan noin yhdellä ihmisellä 600:sta, eli sairastavia on arviolta noin 10 000. Käypä hoito -suosituksen mukaan noin 5 000 henkilöllä on Kelan erityiskorvausoikeus FH:n lääkehoitoon, joten sairaus on edelleen merkittävästi alidiagnosoitu.

Tutkimuksessa keskityttiin FH:n heterotsygoottiseen muotoon (HeFH), jossa sairauteen liittyvä geenimuutos on peritty toiselta vanhemmalta. Kyseessä ei siis ole tavanomaisesti kohonneesta kolesterolista ”kärsivien” yleisväestötutkimus, vaan nimenomaan geneettisesti varmennettua perinnöllistä kolesterolisairautta sairastavien tutkimus.

Voit lukea lisää FH-taudista täältä. Sitten pureudumme itse tutkimukseen.

Tutkimusasetelma

Tutkimukseen osallistui 50 geneettisesti varmennettua HeFH-aikuista. Heidän ikänsä vaihteli 19–58 vuoden välillä. Osallistujat edustivat yhdeksää ranskalais-kanadalaista FH:ta aiheuttavaa geenimuunnosta.

Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna vaihtovuoroasetelmana (crossover). Jokainen osallistuja noudatti molempia ruokavalioita satunnaistetussa järjestyksessä: neljä viikkoa kokoruokapohjaista kasvipainotteista ruokavaliota (WFPB) ja neljä viikkoa tavanomaista pohjoisamerikkalaista ruokavaliota (SAD). Ruokavaliojaksojen välissä oli 2–4 viikon puhdistautumisjakso (washout).

Kyseessä oli täysin kontrolloitu ruokintatutkimus: tutkijat valmistivat ja tarjosivat osallistujille kaikki ateriat ja energiapitoiset juomat. Ruokavaliot olivat energiamäärältään samankaltaiset ja suunniteltiin ylläpitämään osallistujien painoa.

WFPB-ruokavalio painotti ”kokonaisia” ja vähän prosessoituja kasvikunnan tuotteita, kuten hedelmiä, vihanneksia, täysjyväviljoja ja palkokasveja. Punaisen ja prosessoidun lihan käyttöä vähennettiin huomattavasti. Ruokavalio ei kuitenkaan ollut täysin vegaaninen: eläinperäisistä ruoista tuli edelleen noin 18 % energiasta.

Vertailuruokavalio puolestaan jäljitteli Quebecin alueen tavanomaista ruokavaliota, jossa korostuivat eläinperäiset proteiininlähteet, prosessoidut lihat, puhdistetut viljatuotteet ja pitkälle jalostetut elintarvikkeet.

Keskeiset tulokset

Tutkimuksen ensisijainen päätetapahtuma oli LDL-kolesterolin muutos.

Neljä viikkoa kestäneen WFPB-intervention jälkeen LDL-kolesteroli oli keskimäärin 17,9 % matalampi kuin vertailuruokavalion jälkeen. Absoluuttinen ero oli 1,28 mmol/l (95 %:n luottamusväli −1,55–−1,02; P < 0,0001).

Myös muut aterogeeniset lipidimuuttujat kehittyivät suotuisasti. ApoB laski 14,8 %, non-HDL-kolesteroli 17,5 % ja kokonaiskolesteroli 16,2 %. Triglyseridit vähenivät 9,5 %.

Systolinen verenpaine laski keskimäärin 1,7 mmHg ja diastolinen 2,4 mmHg. HDL-kolesteroli ja ApoA1 laskivat myös, vastaavasti 8,5 % ja 7,4 %. Kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde kuitenkin parani. Lipoproteiini(a):ssa, tulehdusmarkkeri CRP:ssä tai glukoositasapainoa kuvaavissa muuttujissa ei havaittu merkitseviä ruokavalioiden välisiä eroja.

Tutkijat arvioivat lisäksi kymmenen vuoden sydän- ja verisuonitautiriskin validoidulla FH-riskilaskurilla. WFPB-ruokavalion jälkeen laskennallinen riski oli 11,9 % pienempi kuin vertailuruokavalion jälkeen. Kyse on kuitenkin laskennallisesta riskimuutoksesta, ei tutkimuksessa havaituista sydäninfarktien tai muiden kliinisten tapahtumien vähenemisestä.

Miksi tutkimus on kiinnostava?

Tutkimuksen erityinen arvo on siinä, että se tarjoaa hyvin kontrolloitua interventiotutkimusnäyttöä geneettisesti varmennetussa FH-ryhmässä. Aikaisempi ravitsemustutkimus tässä erityisryhmässä on ollut rajallista.

Tulokset osoittavat, että myös perinnöllisen LDL-kolesterolin säätelyhäiriön yhteydessä ruokavalion koostumuksella voidaan vaikuttaa merkittävästi veren aterogeenisiin lipideihin.

Tutkimuksessa havaittu LDL-kolesterolin lasku on huomionarvoinen, mutta samalla on tärkeää pitää tulosten kliininen merkitys oikeassa mittakaavassa. WFPB-intervention jälkeenkin osallistujien keskimääräinen LDL-kolesterolipitoisuus oli 5,86 mmol/l. Ruokavaliohoito yksin ei siis riittänyt saavuttamaan FH-potilaiden LDL-kolesterolin hoitotavoitteita.

Tärkeä huomautus: tutkimus ei anna perustetta FH-potilaiden kolesterolilääkityksen lopettamiseen.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Superruokavaliokokeilu: Kuinka kauan Valkoinen Mies® voi kärvistellä pelkillä Poprilli®-grillimakkaroilla?

Poikkeuksellista kiinnostusta herättävä ATX-304: Lupaava uusi lääkeainekandidaatti lihavuuteen ja kardiometabolisiin sairauksiin

HS:n systemaattinen Israel-vinoutuma paljastui tutkimuksessa