Kant II

  Edellisessä kirjoituksessa käsittelin Farah Ahmedin tapausta Cambridgessa. Nyt skandaalin ydin – Jason Arday – saa uuden käänteen. Kovamaineinen lakifirma Carter-Ruck on sen uhkauskirjeen takana, jolla Times Higher Education peloteltiin pois Ardayn plagiointiepäilyistä jo syyskuussa 2025. Journalisti Jack Grove oli tutkinut asiaa kuukausia. Kun hän esitti konkreettisia plagiointiväitteitä Ardayn väitöskirjasta , seurasi tyypillinen SLAPP-kirje: “Not for Publication”, uhka mainetuhosta, väite että yliopiston sisäinen selvitys estää julkaisun, ja lopuksi tietysti vihjaus, että jutun taustalla saattaa olla rasismi.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

  Jason Ardayn skandaali ravisteli Cambridgen yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaa. Nyt The Spectator   tuo esiin, että ongelmat eivät rajoitu yhteen henkilöön. Samaan tiedekuntaan on nimitetty apulaistutkimusprofessoriksi Farah Ahmed – tutkija, jonka aiemmat kirjoitukset ja tausta herättävät vakavia kysymyksiä. Ahmed vastaa Cambridgessa muun muassa jatko-opiskelijoiden tutkimuksesta ja opettaa tulevia kasvatusalan ammattilaisia siitä, miten koulutus muovaa yksilöitä ja yhteiskuntaa. Hänen taustansa on kuitenkin kaikkea muuta kuin neutraali. Spectatorin mukaan Ahmed on aiemmin tukenut Hizb ut-Tahriria (nykyisin kiellettyä terrorijärjestöä). Vuonna 2002 kirjoitetussa ja 2017 uudelleen julkaistussa pamfletissa hän kuvasi länsimaista koulutusta suoraan uhaksi muslimien uskolle ja arvoille. Integraatioyritykset nähtiin yrityksenä tuottaa sukupolvia, jotka hylkäävät islamin. Kansallinen opetussuunnitelma oli hänelle indoktrinaatiota, joka pyrkii luomaan sekulaarin kap...

  Jordan Peterson on jo vuosia opettanut, että yksinkertaiset, toistuvat rakenteet – herääminen samaan aikaan, sängyn petaaminen, säännölliset ateriat – eivät ole pikkujuttuja, vaan mielenterveyden perusta (esim. Jordan Peterson - Daily Structure Keeps You Sane , Jordan Peterson - You Need a Routine! ). Nyt Missourin yliopiston tutkimus antaa tälle ajatukselle lisävahvistusta. Tutkijat tarkastelivat 67 iäkkäämpää aikuista, joista 37 kärsi unettomuudesta. He mittasivat, kuinka säännöllisesti osallistujat heräsivät, söivät, olivat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja menivät nukkumaan. Tulos oli selvä: ne, joilla päivärytmi oli vakaa, raportoivat vähemmän fyysistä kipua ja masennusoireita – riippumatta siitä, miten hyvin he nukkuivat. Säännöllisyys siis liittyi parempaan oloon myös unettomilla. Tutkijat selittävät ilmiötä sirkadiaanisen rytmin synkronoinnilla . Kun ulkoiset aikasignaalit (valo, ateriat, aktiviteetit) pysyvät ennustettavina, kehon sisäinen kello toimii paremmi...