Kirjauutuus: Vapaudesta (Mill)

 

Vapaudesta (alkuperäiseltä nimeltään On Liberty) on John Stuart Millin vuonna 1859 julkaisema klassikkoteos, joka on yksi länsimaisen poliittisen filosofian keskeisimmistä kirjoituksista. Risto Mikkosen uusi suomennos tuo tämän klassikon suomalaiselle yleisölle entistä tarkemmin ja ajankohtaisemmin, ja professori Teivo Teivaisen esipuhe auttaa ymmärtämään teoksen taustaa ja sen vaikutusta nykymaailmassa. Teoksen ydinajatukset keskittyvät yksilön vapauden puolustamiseen ja siihen, missä määrin yhteiskunta tai valtio voi oikeutetusti rajoittaa yksilön vapautta.

Millin keskeiset ideat:

  1. Yksilön vapaus ja sen rajat: Mill puolustaa voimakkaasti yksilön oikeutta ajatella, toimia ja elää omalla tavallaan, kunhan hän ei vahingoita muita. Hän esittää kuuluisan "vahinkoperiaatteen" (harm principle), jonka mukaan ainoa syy, jolla yhteiskunta voi oikeutetusti rajoittaa yksilön vapautta, on estää tämän toiminnan aiheuttama vahinko muille.

  2. Ajattelun ja sananvapauden puolustus: Mill korostaa sananvapauden tärkeyttä ja sen roolia totuuden löytämisessä. Hän argumentoi, että erilaiset mielipiteet ja niiden vapaa vaihto ovat välttämättömiä, jotta totuus voi nousta esiin. Mill varoittaa enemmistön tyranniasta, jossa yhteiskunnan yleinen mielipide voi tukahduttaa vähemmistöjen ääniä ja yksilöllistä ajattelua.

  3. Yksilöllisyyden merkitys: Mill pitää yksilöllisyyttä ihmisen hyvinvoinnin ja yhteiskunnan edistyksen kannalta olennaisena. Hän näkee yksilöllisyyden olevan paitsi oikeus, myös tärkeä osa inhimillistä kehitystä. Hän vastustaa "saman muotin" pakkovaltaa, jossa yhteiskunta pyrkii muokkaamaan yksilöt samanlaisiksi.

  4. Valtion rooli: Millin mukaan valtion tulee olla mahdollisimman vähän puuttuva yksilön elämään, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yksilön toiminta selvästi vahingoittaa muita. Hän vastustaa paternalistisia lakeja, jotka pyrkivät suojelemaan yksilöä itseltään, ja uskoo, että ihmisillä tulisi olla vapaus tehdä omat valintansa, vaikka ne olisivatkin virheellisiä.

Vapaudesta lähtee Booky.fi:stä hintaan 21,30.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ristiriidan periaate

Alun perin tarkoituksenani oli avata tämä blogi kirjoitussarjalla nimeltään ”Humen ongelman lopullinen ratkaisu”, mutta päätinkin ensimmäisenä pureutua laajasti väärinymmärrettyyn ristiriidan periaatteeseen . Huomasin, että samaa virheellistä tulkintaa toistetaan myös oppikirjoissa, ja itsekin myönnän auliisti, että ymmärsin sen todellisen merkityksen vasta tutustuttuani Kantin logiikan luentoihin (Kant I. Lectures on Logic . Cambridge University Press, 2004). Ristiriidan periaate, joka määrittelee, että mihinkään olioon ei voi kuulua sen kanssa ristiriidassa olevaa predikaattia , on kaiken totuuden yleinen negatiivinen kriteeri. Tämä periaate voi olla hyödyllinen myös positiivisessa mielessä, totuuden tunnistamisessa. Olipa analyyttinen arvostelma kieltävä tai myöntävä, sen totuus tulee aina olla riittävästi tunnistettavissa ristiriidan periaatteen mukaisesti. Kun sisällytämme objektin kognition käsitteenä ja ajattelemme siinä, on aina oikein kieltää sen vastakohta, kun taas ...
Lue lisää

Olympialaisten avajaisseremoniassa ei seiso Raamatun kultainen vasikka

Kuva
    Kuten aiemmin mainittua, kristillinen oikeisto ja konservatiivikristityt ovat raivoissaan eilisten avajaisten johdosta. Ja uusia salaliittoteorioita syntyy somessa kuin sieniä sateella. Eräät ovat väittäneet, että oheisessa kuvassa on kultainen vasikka. Koska tämä olisi suoranainen keskisormen näyttö kristittyjen suuntaan, suoritin koneellisen kuva-analyysin ja lopputulokset ovat seuraavanlaiset: Analyysi 1: Käytännössä sataprosenttisella varmuudella kuvassa ei ole kultainen vasikka. Analyysi 2: Kuvassa ei näytä myöskään olevan Eiffel-tornin läheisyydessä sijaitseva Paul Jouven patsas Härkä ja peura . Absoluuttinen varmuus vaatisi tarkempaa analyysia korkearesoluutioisesta kuvasta, mutta kuvassa on selvästi nähtävissä kahden erikokoisen eläimen veistokset, joista suurempi on härkä ja pienempi on joku toinen eläin. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta (synteettinen a priori)

Tieteenalana Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta, erityisesti käsitteen "synteettinen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen vuoksi. Kantin filosofia on tunnetusti äärimmäisen vaikeaselkoista, mikä on johtanut lukuisiin väärinymmärryksiin. Tämä pätee myös niihin, jotka ovat vuosikymmeniä tutkineet – tai pikemminkin yrittäneet tutkia – Kantin filosofiaa. Tässä lyhyessä kirjoituksessa demonstroin Kant-tutkimuksen heikkoa tilaa käsitteen "synteettisen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen avulla. Seuraava Ensyklopedia Logosista napattu lainaus heijastaa hyvin tätä tilannetta: "Varsinkin matematiikan synteettis-apriorinen luonne on ollut vilkkaan keskustelun kohteena – fysiikan ei niinkään, ehkä siksi, että väite tuntuu jo lähtökohtaisesti vaikealta hyväksyä." Tämän lainauksen tarkoituksena ei ole arvostella sen kirjoittajaa, vaan sen avulla haluan kiinnittää huomiota siihen, kuinka laajalle levinneitä virhekäsitykset ovat. Suurin osa Ka...
Lue lisää