Nosebo – plasebon ilkeä pikkuserkku

 

Aiemmassa statiinien lihasvaurioita ja diabetesriskiä käsitelleessä kirjoituksessa nousi esiin nosebovaikutus – käsite, joka selittää osan siitä, miksi jotkut potilaat raportoivat oireita enemmän kuin sokkotutkimuksissa näkyy.

Plasebovaikutuksen tuntevat melkein kaikki: positiivinen odotus parantaa oloa vaikkei pillereissä olisikaan mitään aktiiviainetta. Nosebo on sen käänteinen versio – negatiivinen odotus pahentaa oireita tai aiheuttaa uusia, vaikkei mitään haitallista oikeasti annettaisikaan.

Nosebo ei ole pelkkää mielikuvitusta. Neurobiologiset tutkimukset osoittavat, että negatiiviset odotukset aktivoivat aivojen kipu- ja stressireittejä – ja nämä muutokset voivat johtaa todellisiin fysiologisiin reaktioihin, kuten kiputuntemuksen voimistumiseen, ahdistuksen kasvuun tai jopa hormonaalisiin muutoksiin. Plasebo ja nosebo kulkevat pitkälti samoja reittejä – vain suunta on vastakkainen.

Kliinisessä käytännössä nosebo selittää osan statiinien "sivuvaikutuksista": jos potilaalle painotetaan mahdollisia lihaskipuja etukäteen, riski oireiden kokemiseen kasvaa – vaikka sokkotutkimuksissa riski onkin pieni. Siksi asianmukainen viestintä on avainasemassa: positiivinen, tasapainoinen tiedotus minimoi nosebon, kun taas liiallinen varottelu voi vahvistaa sitä.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)