Aito konsensus ei tarvitse konsensuskokouksia

 


Loogisesti ja käytännössä

Konsensuskokoukset ovat hyödyllisiä vain ja ainoastaan silloin, kun sovitaan yhteisistä mittausmenetelmistä, standardeista tai teknisistä määritelmistä (esim. SI-yksiköt tai tilastolliset menetelmät). Mutta kun kokouksissa aletaan määrittää todellisuuden viitekehystä itseään – eli sitä, mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta luonnossa – tilanne muuttuu hyvin ongelmalliseksi. Luonto ei allekirjoita ihmisten konsensuspapereita. Se toimii omilla ehdoillaan, riippumatta siitä, mitä me kokouspöytäkirjoihin kirjoitamme.

Epistemologisesti

Aito, syvä konsensus syntyy orgaanisesti vahvasta evidenssistä ja toistettavuudesta. Tästä syystä et koskaan kuule gravitaatioon liittyvästä konsensuksesta. Sitä tarvitaan yhtä vähän kuin pyöreän pöydän pohdintoja siitä, onko väite "2 + 2 = 4" tosi. Sen sijaan järjestetyt ”konsensuskokoukset” syntyvät tilanteissa, joissa aito konsensus loistaa poissaolollaan tai haluttua pseudokonsensusta pyritään vahvistamaan poliittisesti. Ne ovat merkki siitä, että asia on kiistanalainen, ei suinkaan vakiintunut.

Metafyysisesti

Jos totuus on – kuten pragmatismi väittää – toimivaa käytäntöä, silloin aito konsensus näkyy tuloksissa, ei papereissa. Jos jokin asia toimii niin hyvin, että kukaan ei enää kyseenalaista sitä käytännössä, ei tarvita vuosittain toistuvia konsensusrituaaleja vahvistamaan sitä.

Kotiläksy

Sunnuntai-illan ex catehdra -tasoinen pääpointti on tämä: Mitä enemmän jostain asiasta järjestetään konsensuskokouksia, sitä todennäköisemmin aito, syvä konsensus asiasta puuttuu. Todellinen tieteellinen tai filosofinen kypsyminen tapahtuu hiljaisuudessa – ei julkisissa rituaaleissa.

Journal of Physiology -lehden X-kanavalla markkinoitiin uutta "Delphi-tutkimusta". Todellisuudessa Delphi ei ole tutkimusmenetelmä, vaan strukturoitu mielipidekysely.  

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Salirottien sisäelinten suureneminen ei johdu protskusta vaan douppauksesta

Kuva
  Uusi tutkimus kumoaa yleisen luulon, että salirottien korkea proteiininsaanti aiheuttaisi sisäelinten suurenemista (viskeromegaliaa). Maastrichtin yliopiston tutkijat vertailivat MRI- ja DXA-mittauksilla kolmea ryhmää: - 15 tavallista aktiivista heppua (kontrolliryhmä) - 15 natikkaa salirottaa - 15 douppaavaa käyttävää salirottaa Proteiininsaanti oli selvästi korkeampi molemmissa salirottaryhmissä (2,5–2,9 g/kg/päivä) verrattuna kontrolliryhmään (1,4 g/kg), mutta natikoiden sisäelinkoot eivät eronneet kontrolliryhmästä. Douppaavilla salirotilla oli merkittävästi suuremmat sisäelinten tilavuudet (esim. sydän ~1,20 L vs. 0,83–0,89 L; maksa ~2,57 L vs. 1,79–1,82 L). Salirottien viskeromegalia siis ei johdu korkeasta proteiininsaannista, vaan se on seurausta douppauksesta. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”) Lue myös: Salirotille 100 g proteiinin treenin jälkeen?! Kun salirottakommuuni nosti ECA-stakin uudelle aikakaudelle Kehonrakennuksen natikkasarjojen n...
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää