Tulevat Gaudeamus-teokset

 

Kävin tapani mukaan tsekkaamassa tulevat Gaudeamus-teokset, ja ainakin seuraavat menivät lukulistalle. Esittelytekstit on copypastattu kustantajan sivulta.

Prometheuksen perintö – Ateismin maailmanhistoria

Ateismi on ikivanha ilmiö, jolla on ollut ihmiskunnan historiassa suurempi rooli kuin moni tietää. Monesti ateismia käsitellään vasta Euroopan valistusajasta lähtien, mutta siitä löytyy merkkejä jo yli 2000 vuoden takaa eri kulttuuripiireistä.

Prometheuksen perintö on perusteellinen matka ateismin maailmanhistoriaan. Länsimaisen ateismin lisäksi teoksessa perehdytään monipuolisesti esimerkiksi intialaiseen, kiinalaiseen, afrikkalaiseen, kommunistiseen, feministiseen ja henkiseen ateismiin. Vaikka ateismi tarkoittaa epäuskoa yliluonnollisiin jumaliin, on se kytkeytynyt historian saatossa useisiin erilaisiin maailmankatsomuksellisiin ja moraalisiin näkemyksiin. Esimerkiksi jotkut ateistit ovat hylänneet uskonnon täysin, kun taas toiset ovat perustaneet omia ateistisia uskontoja.

Teos hahmottaa tuoreella tavalla ateismin moninaisia ilmenemismuotoja ja osoittaa, että ateismin voi nähdä myös maailmanpolitiikan taustatekijänä. Samalla se on painava puheenvuoro katsomuksellisen suvaitsevaisuuden puolesta.

Luonnonhistoria 1 – Ihminen, maaeläimet, merieläimet (Kirjat VII–IX)

Luonnonhistoria on Plinius vanhemman ainoa säilynyt teos. Hän kokosi siihen kaiken saatavilla olevan käytännöllisen tiedon luonnontieteen eri aloilta kosmologiasta ja maantieteestä eläintieteeseen ja maanviljelyyn. Samalla hän halusi esittää kokonaisnäkemyksen maailmasta.

Kokonaisuudessaan 37-osainen järkäle vakiintui luonnontieteen tärkeimmäksi lähteeksi läpi keskiajan aina uuden ajan tieteen nousuun asti. Monia antiikin tekstejä tunnetaan vain Pliniuksen teoksen välityksellä. Nykyinen kasvien ja eläinten tieteellinen nimistö nojaa paljolti Pliniuksen luokitteluihin.

Luonnonhistoria puhuttelee kiehtovilla aiheillaan ja viihdyttävällä tyylillään, jossa yhdistyvät asioiden järjestelmällinen tarkastelu ja hykerryttävät kaunokirjalliset ansiot. Teos koukuttaa runsailla anekdooteilla ja havainnoilla erikoisista ilmiöistä. Plinius sivistää lukijaansa myös muun muassa kuvataiteesta, antiikin ajan kaupankäynnistä, viininviljelystä sekä rohdoista ja suitsukkeista.

Nyt julkaistava teos on ensimmäinen osa Luonnonhistorian suomennoksista.

Straight-ajattelu

Monique Wittigin esseekokoelma Straight-ajattelu on 1900-luvun feminismin klassikko, joka ilmestyy nyt ensi kertaa suomeksi. Teos kyseenalaistaa itsestäänselvyyksinä pidettyjä käsityksiä sukupuolesta, kielestä ja kirjallisuudesta.

Wittigin mukaan sukupuoli syntyy koko yhteiskunnan läpäisevästä katsannosta, joka pohjaa oletukseen ”miehen” ja ”naisen” luonnollisuudesta. Tämä straight-ajattelu naamioi poliittisuutensa puheisiin selkeydestä, normaaliudesta ja ”terveestä järjestä”. Eronteot ovat kuitenkin kielen tuotteita, ja siksi niihin voidaan puuttua kieltä muokkaamalla. Kirjallisuus voi toimia sotakoneena taistelussa sukupuolikategorioihin nojaavaa sortoa vastaan.

Uuskonservatiivisuuden nousun keskellä Wittigin neljä-viisikymmentä vuotta sitten esittämät ajatukset ovat polttavan ajankohtaisia. Teos tuo esiin myös näkökulmia, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle nykykeskustelussa. Wittigin mukaan kiistely siitä, synnyttääkö sukupuolen biologia vai kulttuuri, johtaa harhaan. Päämääränä tulee yksinkertaisesti olla sukupuolen lakkauttaminen sorron välineenä.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)