Butyraatti ruokkii suoraan aivoja

Tämä on lyhyt jatko aiempaan kirjoitukseeni ”Voi ja oliiviöljy: Voiko rasvasekoituksesta löytyä ketogeenisen ruokavalion salainen ase?”. Mennäänpä suoraan asiaan ilman liiallista biokemiallista jargonia. 😎

Butyraatti (butyriinihappo) on lyhytketjuinen rasvahappo (C4:0), joka muodostaa noin 3–5 % voin kokonaisrasvasta – ei siis kovin suuri määrä, mutta silti merkittävä verrattuna muihin rasvalähteisiin. Kun napostelet voita, butyraatti imeytyy nopeasti ohutsuolessa, siirtyy suureen verenkiertoon ja on valmis toimintaan.

Useimmat rasvahapot eivät pysty läpäisemään veri-aivoestettä, mutta butyraatti on poikkeus. Se on pieni, vesiliukoinen molekyyli, joka kulkeutuu veri-aivoesteen läpi erityisten kuljetusmolekyylien avulla. Suora ruokkiminen tarkoittaa, että butyraatti ei vain lymyile aivoissa – se metaboloituu mitokondrioissa adenosiinitrifosfaatiksi (ATP), eli solujen energiavaluutaksi. Toisin kuin pitkät rasvahapot, jotka eivät läpäise veri-aivoestettä, butyraatti tarjoaa paikallista, nopeaa energiaa ilman, että sen tarvitsee kiertää maksan kautta ketoainetuotantoon (esim. beeta-hydroksibutyraatti, BHB). Tämä tekee siitä stabiilin: sen hapetus on tehokasta, tuottaa vähän oksidatiivista stressiä ja ylläpitää tasaista energiatasoa ilman verensokerin heilahteluja.

Bonusjekku: Butyraatti ei vain tuota ATP:ta, vaan se voi myös vaikuttaa neuroprotektiivisesti. Se hillitsee NF-κB-reittiä, mikä vähentää tulehdusta aivoissa. Tästä voi olla apua esim. Alzheimerin taudissa tai kroonisessa väsymyksessä, missä oksidatiivinen stressi on usein ongelma. Lisäksi butyraatti toimii histonideasetylaasin (HDAC) inhibiittorina, mikä vaikuttaa geenien ilmentymiseen. Tämä voi parantaa muistia ja oppimista.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)