UPDATE: Looginen silmukka – betoniseinä on yhä pystyssä, mutta vastapuoli on oppinut kiertämään sen kaukaa

 


Alkuperäinen kirjoitus maaliskuulta 2025 löytyy täältä. Ja sitten lyhyt lisäys lähes vuoden lisäkokemuksella. 😎

Argumentti puree edelleen täydellä voimalla, kun kohde on kova, propositionaalinen empirismi tai klassinen looginen positivismi, joka lausuu suoraan ja absoluuttisesti: 

”Ei ole olemassa synteettistä a priori -tietoa“ tai ”kaikki synteettiset väitteet ovat a posteriori“.

Modernissa epistemologiassa tällainen suoraviivainen kiistäminen on kuitenkin harvinaista, sillä on kehitetty kolme sujuvaa kiertotietä:

1. Naturalisoitu Quine–Putnam-linja 

Väite esitetään revisioituvana parhaana hypoteesina (”toistaiseksi kaikki näyttää selittyvän empiirisesti“). Se ei väitä olevansa välttämätön a priori -totuus, joten performatiivista ristiriitaa ei synny.

2. Ayerilainen kielifilosofinen veto 

”Vain empiirisesti varmennettavat synteettiset väitteet ovat mielekkäitä“ ei ole itse synteettinen väite maailmasta, vaan ehdotus kielen ja tieteen pelisäännöistä. Se ei siis edes asetu samalle tasolle Kantin kysymyksen kanssa.

3. Quietistinen tai stance-empirismi

”Minä en oleta synteettistä a priori -tietoa, eikä minun tarvitse“ ei ole propositionaalinen väite ”ei ole olemassa“, vaan epistemologinen asenne. Ja asenteeseen ei pure syytökset performatiivisesta itse-epäjohdonmukaisuudesta.

Yhteenveto

Looginen silmukka toimii yhä täsmällisesti ja armottomasti kaikkia absoluuttisia, propositionaalisia empiristejä vastaan – heitä vain ei enää juuri ole. Nykyempiristit ovat oppineet muotoilemaan kantansa niin, etteivät he enää astu suoraan miinaan. Betoniseinä seisoo, mutta vastapuoli kävelee nykyään mieluummin sen ohi kuin päin sitä.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Lue myös: Kausaliteetti on epätieteellinen, sanoi Purran erityisavustaja kausaaliväitettä käyttäen


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Salirottien sisäelinten suureneminen ei johdu protskusta vaan douppauksesta

Kuva
  Uusi tutkimus kumoaa yleisen luulon, että salirottien korkea proteiininsaanti aiheuttaisi sisäelinten suurenemista (viskeromegaliaa). Maastrichtin yliopiston tutkijat vertailivat MRI- ja DXA-mittauksilla kolmea ryhmää: - 15 tavallista aktiivista heppua (kontrolliryhmä) - 15 natikkaa salirottaa - 15 douppaavaa käyttävää salirottaa Proteiininsaanti oli selvästi korkeampi molemmissa salirottaryhmissä (2,5–2,9 g/kg/päivä) verrattuna kontrolliryhmään (1,4 g/kg), mutta natikoiden sisäelinkoot eivät eronneet kontrolliryhmästä. Douppaavilla salirotilla oli merkittävästi suuremmat sisäelinten tilavuudet (esim. sydän ~1,20 L vs. 0,83–0,89 L; maksa ~2,57 L vs. 1,79–1,82 L). Salirottien viskeromegalia siis ei johdu korkeasta proteiininsaannista, vaan se on seurausta douppauksesta. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”) Lue myös: Salirotille 100 g proteiinin treenin jälkeen?! Kun salirottakommuuni nosti ECA-stakin uudelle aikakaudelle Kehonrakennuksen natikkasarjojen n...
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää