Lukusuositus: Oikeus ja sen tutkiminen (Rautiainen et al.)

 

Tämä on ihan ok teos, mutta yksiselitteinen vastaus kirjoittajien esittämään kysymykseen:

”Mitä on oikeustieteiden tieteellisyys?”

Sitä ei ole. Oikeustiede ei nimestään huolimatta ole tiedettä (pois lukien kuvaileva positiivinen oikeustiede); alan empiiriset kokkailut ovat niin irti reaalimaailmasta, ettei niiden pohjalta ole tulossa ulos kovaa dataa. ”Oikeus” on läpeensä arvolatautunut käsite. Pitkälti samoista syistä myöskään historiantutkimus ei voi koskaan olla tieteellistä.

Anyways, kustantajan esittelyteksti:

”Mikä on oikeuden olemus? Mitä on oikeustieteiden tieteellisyys? Miten tutkia oikeutta?

Suomalaisen oikeustutkimuksen oppi- ja käsikirja ”Oikeus ja sen tutkiminen” avaa oikeustieteiden ajattelun teoreettisia ja filosofisia lähtökohtia. Se myös esittelee oikeustutkimuksen eri suuntauksia ja menetelmiä. Kirjassa käsitellään laajasti ihmistieteellisen tutkimuksen yleisiä kysymyksiä, jotka liittyvät tutkimusprosessin hallintaan, tieteenfilosofiaan ja yhteiskuntateoriaan.

Oikeutta voi tutkia monella tavalla. Kirjassa kuvataan 2020-luvun suomalaisen oikeustutkimuksen muotoja ja tapoja. Myös tieteelliset kiistat liittyvät oikeustieteisiin, koska ne vievät tieteellistä keskustelua eteenpäin. Oikeustutkimus sisältää lukuisia suuntauksia, tiedonhankinta- ja analyysimenetelmiä sekä tapoja tulkita erilaisia aineistoja. Yhtä oikeaa tapaa tehdä oikeustutkimusta ei ole.

”Oikeus ja sen tutkiminen” ei vaadi lukijalta aiempia oikeustieteiden tai tieteellisten tutkimusmenetelmien opintoja. Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oikeudellisen opetuksen tarpeisiin peruskurssitasolta tohtoriopintoihin saakka. Teos soveltuu käsikirjaksi kaikille oikeudesta ja sen tutkimuksesta kiinnostuneille.”

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Tummempi profiili telkien takana – miltä kohdennettu pelote näyttäisi naisiin kohdistuvassa väkivallassa?