Oikeus tuhota itsensä – kunnes se koskettaa muita (Osa II ft. vasemmistolaiset sivistysfilisterit)

 

Juuri kun luulit, että tämä kirjoitussarja (ks. Osa I) noudattaa akateemisesti korrektia argumentointia, sää muuttuu kirkkaalta taivaalta. Vasemmistolaisten sivistelyfilistereiden (yksi yhteiskuntafilosofisista innovaatioistani) suvaitsevaisuusnaamio heivataan suoraan metafyysiseen sirkkeliin.  Näitä on paljon esim. Harvardin ja Helsingin yliopistoissa – ”päivystävät dosentit” (Stubb) ja muut vastaavat erityisesti humanistisilla ja yhteiskunnallisilla aloilla. 

Anyways, miten nämä tofun pureskelijat liittyvät yhtikäs mihinkään? Onko heillä todellista impaktiä tutkijankammion ulkopuolella? Tässä tulee kikkerin alustus: näille on nykypäivänä tyypillistä, että vuoden pahin terveyssynti on yksi juustoporilainen ja kokis. Punainen liha on demonista sapuskaa. Ja tämän kategorian syvin pääty: Thunberg on supersankari. 😎

Ja nyt sen kikkerin ydin: nämä ”hampuusit”, jotka aiheuttavat kaikenlaisia ongelmia, käyttäytyvät juuri päinvastaisesti. Heitä ei voisi vähempää kiinnostaa esim. punaisen lihan tuotantoon liittyvät päästöt. Ja kylmä olut on tärkeämpi kuin se, mitä uutisissa sanotaan vaikkapa Afrikan nälänhädästä.

Ja nyt seuraa looginen käänne, joka paljastaa vasemmistolaisten sivistelyfilisterien suvaistevaisuusnaamion. Heidän pitää jatkuvasti vahtia, mitä ei voida suvaita, joten heistä tulee kaikkein suvaitsemattomimpia.

Q.E.D.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Lue myös: Pride dekadenssin peilinä – kun estetiikka pyrkii syrjäyttämään biologian