Tarkentava jatkonootti — tieto käskynä

 



Miksi tässä aiemmassa pätkässä hypätään suoraan siihen, että tiedon ydin on käskymäinen?

Ristiriidan laki ei ole pelkkä neutraali kuvaus todellisuudesta. Se on normatiivinen käsky: se sanelee, että ajattelun pitää olla johdonmukaista — ristiriitaisia väitteitä ei saa pitää totena. Se ei vain kuvaa, miten asiat ovat, vaan määrää, mitä saa pitää totena.

Heideggerin Nietzsche-tulkinnassa tämä paljastaa koko länsimaisen metafysiikan ja tiedon perusluonteen: tieto ei ole passiivinen peili, vaan käsky ja sitä myötä valta-asema. Se ei raportoi todellisuutta, vaan hallitsee sitä.

Näin "itsestäänselvä" aksiooma paljastuu vallan välineeksi — ja siitä alkaa uuden ajan filosofia.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää

Tummempi profiili telkien takana – miltä kohdennettu pelote näyttäisi naisiin kohdistuvassa väkivallassa?

Kuva
  Muistatko, mistä tässä strategiassa on kyse? Kohdennettu pelote on datavetoista rikollisuuden torjuntaa, joka ei yritä muuttaa koko yhteiskuntaa vaan keskittyy pieneen "Power Few" -joukkoon: niihin aktiivisimpiin tekijöihin, jotka aiheuttavat ison osan vakavasta rikollisuudesta. Bragan tuore meta-analyysi (2026) kokoaa RCT- ja kvasikokeita: strategia tuottaa keskimäärin 16–23 % laskun kohderyhmän rikollisuuteen. Ydin on yksinkertainen – ja kylmä: 1. Tunnistetaan korkean riskin henkilöt rikoshistorian, verkostojen ja tiedustelun perusteella.   2. Heille annetaan selkeä viesti: lopeta nyt, tai seuraukset ovat ankarat (ja koskevat myös kavereita).   3. Samalla tarjotaan tukea: työtä, hoitoa, koulutusta – mutta vain niille, jotka valitsevat toisin.   Ei massavalvontaa, ei kaikkien kyttäämistä. Vain täsmäisku sinne, missä haitta on suurin. Nyt hypoteettinen jatko: entä jos samanlainen ohjelma käynnistettäisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja seksuaal...
Lue lisää