ApoB – mikä se on, miksi sillä on väliä ja mitä uusin ruokavaliotutkimus siitä kertoo? (Osa III)

 

Mitä uusin RCT kertoo makrojakaumasta ja ApoB:stä?

Dominæ et domini, kerrataan alkuun. Cell Metabolism -lehdessä julkaistu Petersenin ja kollegoiden satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (RCT) asettaa aiemmat lipiditeoreettiset pohdinnat mielenkiintoiseen valoon. Kyseessä oli 55 metabolisesti epäterveellistä lihavaa aikuista (esidiabetes ja rasvamaksa), jotka satunnaistettiin viideksi kuukaudeksi yhteen kolmesta tarkoin valvotusta ruokavaliosta:

- Ketogeeninen ruokavalio: 4 % hiilihydraattia, 73 % rasvaa

- Välimerellinen ruokavalio: 50 % hiilihydraattia, 35 % rasvaa

- Erittäin vähärasvainen, kasvispainotteinen ruokavalio: 70 % hiilihydraattia, 15 % rasvaa

Tutkijat toimittivat koehenkilöille kaikki ateriat valmiina, mikä parantaa adherenssia. Tämä käännettään usein suomalaisittain ”hoitomyöntyvyydeksi”, mutta interventio ei ole aina ”hoitoa”, joten adherenssi on parempi. Tämä joka tapauksessa tarkoittaa sitä, kun puhutaan ”ruodussa pysymisestä”.

Ja kerrataan myös tämä tärkeä pointti: Tutkijat huolehtivat siitä, että kaikki ryhmät laihtuivat yhtä paljon – noin 10 % lähtöpainosta. Näin pyritään ”eristämään” painonpudotuksen vaikutus per se.

Tulostaulu? Huolimatta valtavista eroista energiaravintoaine- eli makrojakaumassa ja erityisesti siitä, että ketoryhmä söi 73 % rasvaa, LDL-kolesteroli ja ApoB muuttuivat kaikissa kolmessa ryhmässä samalla tavalla

Miten tämä on mahdollista? Siitä jatketaan pikapuolin.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Lue myös: Hiljaista X:llä – mutta Cell Metabolism -tutkimus koskee suoraan satojatuhansia suomalaisia