Hyväksytty ei tarkoita harmitonta – EFSA:n leiman sokea piste (Osa I)
Kun Helsingin woke-opiston sapuskaturvallisuuden ”totuuden leipäpappi” (Mill) sanoo, että kaikki EU:ssa lailliset elintarvikelisäaineet ovat turvallisia, hän puhuu sääntelykehyksen kieltä. Se ei ole sama kuin biologinen ”totuus”.
EFSA:n hyväksyntä nojaa ADI-arvoon (Acceptable Daily Intake), joka johdetaan eläinkokeiden "herkästä" toksikologisesta päätepisteestä ja jaetaan sadalla. Malli on toimiva akuutin ja klassisen kroonisen myrkyllisyyden osalta. Mutta se on lähes sokea sille, mikä nykytutkimuksessa näyttää yhä keskeisemmältä: suolistomikrobistoon ja limakalvoon kohdistuvat ”minihaitat”.
ADI ei huomioi yksilöllistä herkkyyttä. Se ei huomioi mikrobiomin koostumuksen muutoksia. Se ei huomioi matala-asteista kroonista tulehdusta, joka ei tapa rottaa 90 päivässä mutta voi ihmisellä vuosien saatossa liittyä muun muassa metabolisiin häiriöihin, autoimmuunireaktioihin ja suolen toiminnan häiriöihin.
Emulgointiaineet ovat malliesimerkki. Karboksimetyyliselluloosa (E466), polysorbaatti 80 (E433) ja karrageeni (E407) eivät ole akuutteja myrkkyjä. Ne ovat surfaktantteja. Ne voivat ohentaa suolen limakerrosta, muuttaa mikrobiston koostumusta ja heikentää epiteelin tiiviitä liitoksia. Lopputulos: bakteerit pääsevät lähemmäs epiteeliä, lyhytketjuisten rasvahappojen tuotanto voi laskea ja tulehdusvaste herkistyä.
Tämä ei ole enää vain hiiritutkimusten varassa. Satunnaistetut ihmistutkimukset ovat osoittaneet, että emulgointiaineet voivat muuttaa mikrobistoa ja vähentää SCFA-tuotantoa. Vaikutukset vaihtelevat yksilöittäin – juuri se, mitä ADI-malli ei kykene käsittelemään.
Jatkuu pikapuolin. Nimittäin sapuskatestin aika. 😎
Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue myös:
Ultraprosessoidut elintarvikkeet ja fosfaattilisäaineet – piilevä jarru lihaksille?
Kommentit
Lähetä kommentti